Janitan elämää

valoa tunnelin päässä

2012-02-24T10:48:00.000+02:00

Eilen kun sain verikokeen tulokset, alkoi mieletön turhautuminen, niistä ei löytynyt mitään. No Marjolle laitoin viestiä ja pohdittiin. Päätettiin että kutsun eläinlääkärin, Taimenen katsomaan, kun klinikkareissut helposti tulisivat turhan kalliiksi ja Taimen osaa varmasti asiansa. Soitin hänelle ja kerroin koko tarinan ja epäilykseni mahahaavasta, kun stressi ja verikokeet on suljettu pois. Hän sanoi, että kuulostaa mahahaavalta, joten tulee maanantaina katsomaan sekä mahan, että kavion. Aletaan sitten maanantaista lähtien syöttämään mahahaavalääkettä ja jos se tehoaa, kyseessä oli mahahaava. Eli peukut pystyyn, toivottavasti lääke tehoaa ja Santtu tulisi vihdoin kuntoon! :) 2kk saikkua takana, alkaa jo riittää! On suorastaan perseestä joka päivä miettiä mikä hevosta vaivaa ja miten voi sitä auttaa..

Sunnuntaina mennään Veikon kanssa Kotimäelle Taikun valmennusta koittamaan. Samalla saan nähdä miten Veikko käyttäytyy uusissa paikoissa, millainen valmennustyyli Taikulla on ja muutenkin millainen henki siellä on. Taikku saa nähdä minun tasoni ja tyylini ratsastaa. Valmennuksen jälkeen keskustellaan myös varmaan käytännön asioista. Jos kaikki tuntuu hyvältä, niin muutetaan sinne Santun kanssa joko huhti- tai toukokuun alussa. Eli muuton yhteydessä viimeistään puhaltavat uudet tuulet!

kuvassa oltiin ekoissa yhteisissä kisoissa :)

kuulumiset ja estevalmennus

2012-02-22T22:05:00.003+02:00

Santtu on edelleen levossa, se on oireillut epämääräisesti: syönyt, juonut ja kakkinut ihan normaalisti, mutta muuten on kiukkuisen oloinen ja arka joistakin kohtaa. Tänään eläinlääkäri otti verikokeet ja huomenna saadaan tulokset. Jos ei tuloksista selviä mitään, niin joudutaan klinikkareissulle..Nyt toivon että ei tarvitsisi taas klinikalle lähteä.. Santtu myös ontui taas samaa jalkaa, minkä piti olla terve. Siellä taitaa edelleen kyteä paise, kun viimeksi tuli vain kirkasta pois. Kengittäjä tulee jalkaa katsomaan taas. Huoh, koskakohan meidän osalta vastoinkäymiset loppuisivat.. :(

Eilen shoppailin Hööksin nettisivuilla. Piti ostaa vain kisapaita sieltä, mutta ostoskoriin eksyi vähän muutakin, hups.. No pitkästä aikaa annoin itselleni luvan varusteshoppailla. ;) On ihanaa löytää varusteita, jotka mätsäisivät täydellisesti nykyisiin varusteisiin!

nämä ihanuudet plus pari kannusremmiä eksyivät ostoskoriin (tuo nahkariimu mustana)

Tänään oli estevalmennus Veikon kanssa. Alkuun mentiin kavaletteja, eikä Veikko oikein noteerannut niitä ja jouduin kauheasti ratsastamaan pohkeilla, että saisin sen edes hiukan "heräämään". Mutta kun alettiin hyppäämään pari yksittäisestettä, niin alkoi Veikko heräilemään ja sujui mukavasti. Minun piti vaan muistaa rentouttaa kädet ja pidättää molemmilla käsillä samalla vahvuudella (minulla on oikea käsi helposti vahvempi). Hypättiin sitten pikkurataa pari kertaa korottaen ja lopuksi esteet olivat 120 korkeudella (sarjan a-osaa lukuunottamatta) ja Veikko oli ihan super! Paikat osui todella hyvin ja Aki sanoi radan jälkeen "olen sanaton, meni täydellisesti". :D Tosi hyvä fiilis jäi! Kiitos Heidi-tulkille, joka videoi viimeisen radan (kun en saanut kuvaajaa paikalle). :)

talvikuvia

2012-02-21T00:50:00.000+02:00

Tänään heräsin aamupäivällä ihanaan aurinkoon ja ulkona oli kaunista, kun maassa oli juuri satanutta lunta. Ajattelin heti, että olisi kiva saada kuvia tästä päivästä. Laitoin Ansulle viestiä ja hän sanoi, että pääsisi vasta kolmen jälkeen. Sovittiin siis että silloin hän tulisi ja kuvaisi vähän meitä. Menin ensin Santun kanssa vähän kävelemään tallin vieruspoluille. Sen jälkeen otettiin Veikon kanssa pellolla kunnon hankitreeni - Veikko parka oli treenin jälkeen ihan hikinen ja loppu. :D Antaa kuvien puhua puolestaan, joten tästä tulee kuvapläjäys! (c) Ansu, kiitos! :)

rakas <3

kaunis Veikko :)

tottakai irroteltiin myös vähän :D

Veikon mielipide jarruista

harjoitusravissa joutu mun vatsalihakset töihin :D

Ja loppuun yksi videopätkä Veikon hienosta ravista :)

hyppytreenit

2012-02-19T11:46:00.000+02:00

Eilen hypeltiin Veikon kanssa. Hypättiin alkuun pikkupystyä ympyrällä molemmista suunnista, tämä sujui hyvin - Veikko lähinnä laukkasi pystyjen yli. Sen jälkeen tultiin pari kertaa jumppaa (3 innaria - 2 laukkaa - okseri) ja suhteutettua linjaa (2 pystyä, 4 laukan väli). Nämäkin sujuivat hyvin, joten nosteltiin esteitä pariin kertaan. Veikko oli tosi hyvä ratsastaa ja kaikki meni superhyvin! Lopuksi jumppasarjan okseri oli päälle 125, Veikko hyppäsi siitä kevyesti ja oli hyvä lopettaa helppoon suoritukseen, että hevonen hyppäsi kevyesti ja tyytyväisen oloisesti. Itse vaan koitin kiikkua kyydissä, kun Veikon hypyt okserille olivat pyöreitä ja ylöspäin suuntautuvia. Hyppyjä ei kovin paljon tullut, mutta turha oli alkaa kuitenkaan lisää hyppäämään, kun hevonen toimi loistavasti. :) Keskiviikkona olisi sitten Akin valmennus!

Alla pikku videokooste eilisestä, olkaapa hyvät! :) (c) Ansu.

Ps. videossa 50sek. kohdalla näkyy, miten tukiremmi laitetaan olympiakuolaimiin, kun sitä on minulta täällä niin monta kertaa kysytty. Tukiremmiä pitäisi siis käyttää olympioiden kanssa, koska ilman remmiä kuolain vääntyy linkkuun ja on epäreilu hevoselle. Valitettavan usein näkee kuitenkin olympioita käytettävän ilman remmiä, joten toivottavasti nyt jotkut oppivat uutta ja käyttävät jatkossa remmiä!

kouluilua

2012-02-17T00:14:00.002+02:00

Tänään otettiin tunnin koulutreeni Veikon kanssa. Veikko oli alkuun todella sitkeä suusta ja vahva. Se pyrki eteenpäin juoksemalla pois alta, eikä käyttänyt eteenpäinpyrkimystään takajalkojen polkemiseen. Jouduinkin hevosta ratsastamaan edestä taakse, kun yleensä ratsastan takaa eteen. Nyt piti saada kontrolli edestä, kun Veikko myös kulki pitkänä ja suu oli sitkeä. Ympyrällä koitin asettaa ja sisäpohkeella ratsastaa hevonen edestä paremmaksi. Vasta sen jälkeen pystyin ratsastamaan takajalat paremmin alle. Ei menty kun perusjuttuja, enkä ruvennut kokoamaan hevosta, kun siitä ei olisi paljoa mitään tullut. Hetken väännön jälkeen Veikko toimikin ihan hyvin, mutta ei niin hyvin kun se voisi. No ensi kerralla sitten!

Alla vähän kuvia, videoneditointiohjelma ei nyt suostunut yhteistyöhön (tilttasi kaksi kertaa, enkä nyt jaksa yrittää uudelleen).. Lisää kuvia olisi toisessa muistikortissa, mutta nyt en jaksa ruveta niitä koneelle latailemaan..Eli tällä kertaa vain pari kuvaa ja kaikki oikeasta kierroksesta, hehhe. (c) Ansu, kiitos!

Lauantaina olisi Veikon kanssa estetreeni, joten palataan silloin! :)

uusi ulkoasu ja peltoralleilua

2012-02-15T22:28:00.001+02:00

Edellinen ulkoasu oli aika pitkään täällä blogissa esillä ja halusin uutta ilmettä. Nyt pääsi seuraavaksi esille Eerikan tekemä banneri, kiitos hänelle! Mitä tykkäätte tästä hieman erilaisesta ulkoasusta? Itse haluaisin blogiini vähäksi aikaa jonkun talvisen ulkoasun ennen kevättä ja aion ehkä lähiaikoina väsäillä jonkinnäköistä banneria. :)

Tänään menin Emmin Lauralla pellolla rennosti hömpötellen n.30min, alkuravien jälkeen Laura olisi saanut laukata kovaa, mutta se laukkaili vaan leppoisasti ja jouduin patistamaan eteenpäin. :D Hevonen oli tyytyväisen oloinen ja käveltiin loppukäynnit metsissä. Tämän postauksen kuvat ja video (c) Ida.

Tämän jälkeen minun piti ottaa koulutreeni Veikolla. Mentiin maneesiin, mutta siellä oli koulutunti, josta en tiennyt. Joten menin sitten Veikonkin kanssa pellolle irrottelemaan ja siirsin koulutreenin huomiseksi. Veikko oli kyllä niiiiin innoissaan: pörisi, puhisi ja oli kokoajan valmiina menoon! Kun laukassa nousin kevyeeseen istuntaan ja hipaisin pohkeilla, niin se lähti! Veikko veti myös pikku köyryloikkia ja itse naureskelin. :D Harmi kun pelto on pieni, niin Veikko ei päässyt pitkiä matkoja menemään kiitolaukassa. Hauskaa oli molemmilla! Loppukäynnit otin Veikonkin kanssa metsässä. :) Alla videokooste, suurentakaa ja katsokaa HD:nä niin näkeekin jotain.

ystävänpäivätoivotukset ja lempiblogini

2012-02-14T12:49:00.000+02:00

Haluan toivottaa kaikille hyvää ystävänpäivää! Syökäähän makeasti ja muistakaa ystäviänne. :)
Tahdon kysyä teiltä, mitä piirteitä arvostatte ystävissänne? Itse arvostan rehellisyyttä, luotettavuutta ja välittämistä.

Ystävyys on erityislaatuista kumppanuutta, joka perustuu syvälliseen ymmärykseen siitä, että yhdessä mahdottomasta tulee ihanan mahdollista. <3

Kun te lukijat toivoitte minun listaavan lempiblogejani, mietin alkuun, että täähän on vaikeeta! Mä luen monta blogia ja tykkään monesta. En lue mitään blogia, joka ei miellyttäisi minua. Moni blogi on alkuun vaikuttanut kiinnostavalta, mutta olen lopettanut niiden lukemisen, kun kirjoittaja päivittää hyvällä tuurilla kerran kuussa. Tykkään lukea erityisesti blogeja, joissa on paljon kuvia tai hyvin kirjoitettua tekstiä. Itse luonnollisesti olen kiinnostunut tavoitteellisten ratsukkojen blogeista, mutta luen monenlaisia blogeja.

Nyt en aio tänne linkittää tunnettuja blogeja, joissa on yli 400 lukijaa, joita luen, sillä ne kaikki varmaan tietävät jo. Haluankin linkittää vähemmän tunnettuja, jotta te saisitte mahdollisesti uusia luettavia. :)

Aloitetaan poniblogeista! Nämä ponit ovat sulattaneet sydämeni ja saavat aina hyvälle tuulelle.
Pienten ponien elämää
Ponin boxi

Sitten voidaankin siirtyä varsoihin. Itse luen mielenkiinnolla varsablogeja, joissa treenataan kilparatsuiksi. Ekassa on mielenkiintoista tekstiä ja tokassa enemmän kuvia, molemmissa varsat kääntyvät 4-vuotiaiksi ja tähtäävät kilpakentille. Kolmannessa on ihana hyväntuulen blogi, jossa on suloisia kuvia kaksivuotiaasta suokista.
Heidin nelivedot
Varsasta kilpahevoseksi
Vilriikan töminöötä

Blogi, jossa mahtavia kuvia hevosista:
Kavioiden kopsetta & koparoiden naksetta

Hauskoja mielipidekirjoituksia askarruuttavista kysymyksistä hevosmaailmassa, ei tosikoille:
Luotiviivalla

Tosi kiva blogi, jossa myös kuvia ja videoita arjesta ja treeneistä:
RH Team

Näillä tytöillä on upeita hevosia (kyllä, useampia hevosia molemmilla!), kirjoitellaan arjesta, treeneistä ja kisoista.
Petra Palomäki
Jenny Haapa

Pari mielenkiintoista blogia, joissa esteratsukot tähtäävät kansallisiin:
Welcome to the balé (blogin päätähti tällä hetkellä sairaslomalla, mutta selatkaa edellisiä postauksia, niin näette videoitakin tästä hevosesta)
Pikkuaasin seikkailut

Tuntiratsastajien turinoita:
Anskun blogi (Ansu, joka kuvailee ratsastustani melkein aina)
Days of my life
Critiqueques

Pari muuta kivaa treenavien ratsukkojen blogia:
Kisamatkalla
Liko
Allu & Lara

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, haluan esittää uuden blogin! Tämä on blogi, jossa esitellään muiden blogit, eli tätä lukiessa voi löytää uusia miellyttäviä luettavia. :)
Hevosblogit esille!

Löysittekö uusia luettavia listastani?
Minua ärsyttää, kun välillä blogilistastani katoaa luettavia blogeja, eikä enää ilmoiteta niiden uusia tekstejä, joten joudun ne etsimään googlen kautta. Tiedättekö mahdollista syytä tähän?

vähän kuulumisia

2012-02-13T01:06:00.000+02:00

Santun kuulumisista haluan aloittaa ensin. Santtu on lepäillyt ja toissapäivänä vihdoin jalkaan lyötiin kenkä kiinni, joten se nyt tarhailee taas normaalisti. Kengittäjä kehotti seuraamaan rauhassa ja jos ei onnu, niin voi aloittaa tosi varovaisesti. Santtu ei ole ontunut, joten se nyt saa kävellä päivittäin kävelykoneessa viikon ajan ja sen jälkeen menen selkään. Toivon todella, että kaikki ongelmat olisi vihdoin ohi ja päästäisiin taas treenaamaan!

Itselläni oli epäilyksiä Santun mahahaavasta, koska se ei syönyt kaikkia ruokiaan, käyttäytyi oudosti ja oli laihtunut paljon. Mutta tämä kaikki voi myös johtua stressistä, mitä Aki epäilikin ja siksi hän sanoikin, että otettaisiin rauhassa ja katsotaan, miten etenee. Nyt kun Santtu sai kengän takaisin jalkaansa, on se syönyt taas normaalisti ja ollut paljon pirteämmän oloinen. Nyt kaikki peukut pystyyn, että kyse oli tosiaan vain jalan kivuista johtuvaa stressiä.

Oma hevonen paras hevonen <3

Kermistä en ratsastele enää. Henskulla ja minulla on niin erilaiset ratsastustyylit - Henskun sanoin hän menee enemmän "kukkahattutäti-linjalla", kun minä itse vaadin hevoselta paljon enemmän. Kermiskään ei kauheasti hyödy mun ratsasteluistani, jos minä vaadin siltä eri asioita, mitä Hensku. Mutta enemmän juttua ja pohdintoja tästä voitte lukaista Henskun blogista. Hevonen on kuitenkin hänen oma ja jokainen omistaja saa itse tehdä omat päätökset mitä hevosellaan tekee ja mielestäni niitä tulisi muut kunnioittaa. En itse todellakaan ota pahalla tätä, oli kiva kokeilla Kermistä ja toivotan heille paljon tsemppiä jatkoon. :)

Tästä voidaankin siirtyä Veikkoon. Tänään otettiin kunnon jumpparatsastus gramaaneiden kera. Alkuverkkojen jälkeen aloin työskentelemään ympyrällä laukkaa: ensin lyhensin ja kokosin laukkaa ja sitten eteenpäin isoa laukkaa eteen-alas. Eli tempoa ja muotoa vaihtelin ympyrällä. Vasempaan suuntaan laukan kokoaminen tuotti Veikolle vaikeuksia, kun on heikompi suunta sille. Mutta saatiin sekin sujumaan hyvin. Tämän laukkasession jälkeen jatkettiin suoraan uraa pitkin (oltiin yksin maneesissa) ja Veikko sai pitkillä urilla vetää niin isoa laukkaa, kun se kintuistaan sai, edelleen eteen-alas muodossa. Sitten sama homma ravissa lyhyemmän muodon kanssa - Veikolta irtosikin erityisesti oikeaan kierrokseen superhienoa lisättyä ravia. Loppuravit eteen-alas.

Koko ratsastuksen ajan Veikko oli hyväntuntuinen ja oikeasti pohkeen ympärillä. Veikko polki kunnolla alleen ja joutui tekemään paljon enemmän, kun mitä se oli tunneilla joutunut. Treenin jälkeen oltiinkin molemmat hevosen kanssa hikisiä! Treenin jälkeen levitin arnikaa Veikon selkään ja iloitsin miten se ei yhtään reagoinut, vaikka painelin selkää. Sillä oli tunneilla ollessaan erittäin epäsopiva satula ja se kipeytti selän todenteolla - Veikko niiasi kunnolla kun selkään kosketti. Nyt kun sopivalla satulalla on ratsastettu pari päivää ja tänään tehty kunnon jumppa, niin selkeän eron huomaa jo nopeasti! Hierojakin on tulossa, mikä varmasti tekee Veikon selälle hyvää. :)

Veikon kanssa kesällä estekurssilla. Täytyisi koittaa saada meidän kouluilustakin videomateriaalia tänne!

eka valmennus Veikon kanssa

2012-02-11T23:05:00.002+02:00

Eilen mentiin Veikon kanssa maapuomeja ja kavaletteja, etten olisi tänään ihan hukassa (en ole hypännyt 2 kuukauteen kun vain kerran). Ratsastus sujui hyvin ja ratsastuksen jälkeen siistin Veikon (Paulinan kanssa sovittiin tästä). Nypin harjan ja leikkasin sen lyhyemmäksi, tasoitin otsatukkaa, leikkasin vuohiskarvat, harjasin hevosen kunnolla, laitoin kiillotusainetta ja kavioöljyä. Johan Veikko näytti sitten kisahevoselta! ;D

Veikko tänään ennen valmennusta :) ps. tukiremmiä ei keretty laittamaan vielä tässä.

Valmennus sujui yllättävän hyvin. Mentiin alkuun kavaletteja, jotka olivat maneesin joka seinän keskellä, eli 4 kavalettia ylitettiin maneesin ympäri laukaten. Veikolla vasen laukka on heikompaa vanhasta lapavammasta johtuen (loukkasi itsensä joskus laitumella ja on aina ratsastaessa alkuun kankea, mutta ei muuten haittaa käyttöä). Veikko oli myös hiukan pohkeen takana, enkä minä joka kerta saanut pohjetta läpi, niin pari kertaa laukka tippui raviin, kun laukkaa piti lyhentää ja tuoda hevonen lähelle kavalettia. Aki sanoi, että minun pitäisi ensi kerralla laittaa kannukset jalkaan, jotta saisin pohkeen paremmin läpi. Veikko oli kuitenkin suusta vahva, joten piti liikuttaa käsiä, mutta lyhentäminen ei onnistu jos ei saa pohketta läpi. Oikeaan kierrokseen tämä kavalettihomma sujui mallikkaasti.

Sen jälkeen lisättiin kavalettien jälkeen pysty ja siitä sarjalle. Mentiin sama homma pari kertaa esteitä korottaen, eikä ongelmia ilmennyt. Oma oikea käteni on vahvempi, kun vasen käteni, joka sai Veikon aavistuksen vinoksi. Eli täytyy treenata vasenta kättä, tämä ongelma on minulla aina ollut. Lopuksi hypättiin pelkkä pysty-sarja vähän isommilla esteillä. Esteet näytti kuitenkin säälittävän pieniltä Veikon alla, kun Veikko on niin iso. Kun oltiin viimeinen sarja hypätty, niin Aki sanoi, että "nyt tuo hevonen alkoi vasta nyt hyppäämään". :D Veikolta ei kylläkään ponnu lopu, Aki on kuulemma sen kanssa 180 esteitä hypännyt ja Veikko mennyt niistä kevyesti ilmavaralla yli.

Alla video (c) Paulina, suurentakaa videota, niin näette jotain! Videossa on joitakin kohtia nopeutettuna, kun siitä olisi muuten turhan pitkä tullut.

Paulina ehdotti myös, josko kävisin Veikon kanssa joissakin kisoissa sen aikana, kun ratsastan sitä. Eli katsotaan, jos päästään Veikon kanssa muutamat radat loikkimaan. Saa linkittää harjoitus-/seurakisoja Turun lähiseudulla, jotka olisivat lähiaikoina. :)

Veikko

2012-02-09T19:55:00.002+02:00

Kaverillani Paulinalla kävi tänään huono säkä: hän kaatui ja kyynärpään värttinäluu murtui. Hän joutuu leikkaukseen (pääsee onneksi leikkauspöydälle jo heti huomenna). Hän kysyi minua, jos ratsastaisin Veikkoa sen aikaa, kun hän parantelee kättänsä. Minulle sopi hyvin, kun Santtu on vielä sairaslomalla jonkun aikaa. Elikkä menen nyt Veikolla päivittäin ja hyppään sillä myös. Menen jo lauantaina Akin valmennukseen Veikon kanssa, hauskaa päästä pitkästä aikaa hyppäämään! Mennään huomenna puomeja ja kavaletteja, etten olisi lauantaina ihan hukassa 2kk hyppytauon jälkeen.. :)

Veikko on siis 7-vuotiaaksi kääntyvä iso sympaattinen ruuna, joka oli Pédantin tuntihevosena ja Paulina osti sen itselleen tämän kuun alussa. Silloin, kun kävin tunneilla, Veikko oli lempihevoseni Ellin lisäksi. Nyt tämä blogi muuttuukin vähäksi aikaa Veikko-painotteiseksi, kun Santtu lepäilee. :)

Veikko viime kesän estekurssilla :)

Teitä lukijoita on muuten nyt yli 700, mahtavaa! Pistäkääs toivepostausehdotuksia kehiin!

Mainostanpa myös Kermiksen omistajan Henskun blogia, jonne hän on kirjoittanut eilisen ratsastuksestani myös pohdintoja. Blogiin pääsette tästä!

Kermis

2012-02-09T01:03:00.003+02:00

Kuten otsikko kertoo, ratsastin tänään Kermiksellä. Mentiin noin tunnin verran. Alkuun harjoiteltiin käynnissä pohkeenväistöjä, joita ei Kermis ole aiemmin harjoitellut. Kermis ensin ihmetteli, mitä ihmettä minä pyysin ja pysähtyi, mutta kun pyysin taas eteenpäin ja taas sisäpohkeella että väistäisi, niin muutaman toiston jälkeen Kermis väisti ja sai siitä taputuksia. Lopulta Kermis rentoutui väistöissäkin ja saatiin pari oikein hyvää väistöä, niin koitin myös takaosankäännöksiä. Tarkoituksena, että hevonen reagoisi väistättävään pohkeeseen, käännöksen ei tarvinnut olla täydellinen. Kermis toimi oikein hyvin ja siihen oli hyvä jättää väistättämisharjoitukset.

Otin sitten ravia molempiin suuntiin, aina suuntia vaihdellen. Kermis oli pehmeä suusta ja malttoi ravailla rauhallisesti. Otettiin pitkillä sivuilla temmonlisäystä ja lyhyillä sitten takaisin normaaliin raviin. Kermis innostui, eikä alkuun malttanut tulla takaisin, mutta pian se tajusi, ettei vängääminen auttanut ja tuli takaisin oikein hyvin. Tähän väliin välikäynnit.

Välikäyntien jälkeen Kermis oli kiireinen ja koitti jo ehdotella laukannostoja. Tein käynnissä ympyröitä ja voltteja. Pian se tuli kuulolle, niin nostin sitten laukan. Kermis alkoi juosta pois alta ja vastusteli kauheasti pidätteitäni nostamalla pään. Jouduin siinä hetken koittaa istunnalla ja ulko-ohjalla jarruttamaan. Lopulta Kermis laukkasi ihan hyvin parin kierroksen verran molempiin suuntiin, vaikkei ollut ihan täysin rentona. En kuitenkaan viitsinyt enempää alkaa tappelemaan ja otin loppuravit eteen-alas. Kermis oli tänään lopussa herkkä ja nopea pohkeelle, mikä oli myös tavoitteena. :)

Laukka on Kermiksen huonoin askellaji, kun käynnissä ja ravissa pystyy askeleen pituutta säätämään, kokoamaan ja hevonen pysyy aika hyvin suorana. Kermiksellä ei ole vielä kunnon peppulihaksia, joten laukkaa ei pysty säätämään paljoa ja Kermis kaatuu helposti laukassa sisään. Eli nyt on tavoitteena aloittaa kunnon treenaaminen ja saada laukkaankin säädeltävyyttä!

Kuvat ja pari videopätkää kertokoot teille loput! (c) Ansu. Mitä tykkäsitte tällaisesta hiukan pitemmästä treenisepostuksesta?

yksi onnistuneista väistöistä

ja hepan elämän ekat takaosankäännökset :)

kirahviheppa..

Hensku ja Kermis :)

tuo vihreä sivusto

2012-02-07T23:57:00.000+02:00

Kuten otsikosta jokainen saattaa arvata, tarkoitan hevostallinettiä. Itse luen silloin tällöin foorumeja siellä ja on siellä joskus ihan asiaakin, mutta suurin osa kommentoi puskanickin takaa pätien tai asiattomasti. Viimeksi eilen menin sinne ja katsoin topiccia, jonne olin joskus videoni linkittänyt.

Jälleen kerran sain "yllättyä", miten positiivista palautetta sieltä saakaan. Nyt nauratti, Santtuko kokemattomille ja minä en siis osaa yhtään ratsastaa. Ja ihankuin en kävisi valmennuksissa. Ihan aikuisten oikeasti, en voi millään ottaa näitä kommentteja vakavissani, lähinnä huvitun näistä.

Hevostallinetissä oli joku tehnyt topicin "miksi minulla ei ole näin upeaa hevosta" ja linkittänyt sinne Santusta videon. Sinne oli jotkut pistäneet, ettei Santusta ole estehevosta, eikä se tule ikinä hyppäämään 110 ratoja isompaa. Sillä ei ole liikkeitäkään koulupuolelle, sen pitäisi olla puskaheppana. Ja kaiken lisäksi se oli vielä väärän värinen!! :D Hassua, miten Santtu kuitenkin saa sekä koulu- että estevalmentajilta kehuja, kun hevostallinetin asiantuntijoiden mukaan se olisi pelkkä puskaheppa.

Itseä kiinnostaa nähdä kirjoittelijoiden oikeat naamat. Ketkä siellä kirjoittelevat, tutut vai tuntemattomat? Miksi kirjoittelevat, katellisuudesta? No anyway, sinne ilmestyy kaikenlaisiin topicceihin asiattomia kommentteja pitkin päivää. Jos joku kysyy asiallisesti neuvoa, vastataan usein törkeästi. Jos linkitetään joku video, sitä haukutaan. Vaikka videossa olisi Totilas, niin hevonen on silti huono ja ruma. Jokaista valmentajaa ja tallia mustamaalataan ja haukutaan.

Hei haloo oikeasti, te puskanickin takaa kirjoittelijat. Mitä teitä vaivaa, miksi ihmeessä kirjoittelette niin? En itse ole koskaan voinut ymmärtää tätä ihmeellistä käytöstä. Te, ketkä olette asiattomuuksia kirjoitelleet mihin vain hevostallinetin topicciin, voitteko kertoa minulle vaikka anonyyminä, miksi teette niin? Kiinnostaa niin kovin tietää. :D

Loppukevennykseksi eräs rata alkuaikojen ensimmäisistä kisoista, jossa Santtu kirjaimellisesti vei minua kuin märkää rättiä. Ai että siitä olisi ihan aloittelijalle eikä me olla yhtään eteenpäin menty..:D

masennuksesta

2012-02-07T11:28:00.002+02:00

Minulta toivottiin postausta, jossa kirjoitan masennuksesta. Masennus on juttu, jota on vaikea ymmärtää, jos ei itse ole koskaan ollut ahdingossa tai masentunut. Masennus on vakava sairaus, mutta nykyään tuntuu joillakin teineillä olevan "muodissa" olla "masentunut". Jotkut teinit selittävät "siis mua masentaa ku toi jätkä jätti mut" ja sitten seuraavana päivänä sillä onkin jo kaikki hyvin. Oikeasti masentuneella ei tapahdu yhtäkkisiä toipumisia, vaan toipuminen vie aikaa.

Itse olin joskus 14-vuotiaana masentunut. Jotenkin pikkuhiljaa ahdistuin kaikesta ja vajosin erittäin alas. Riitelin jatkuvasti vanhempien kanssa, karkailin kotoa, ryyppäsin jos sain alkoholia käteeni, varastelin ja tein kaikkea tyhmää. Heti kun olin pahalla päällä, minun oli viilleltävä. Viiltely tuntui silloin niin hyvältä ja oikeudenmukaiselta. Vanhemmat lähettivät minut terapiaan, mutta eipä se auttanut, kun valehtelin psykologeille kaiken olevan hyvin. Voitte vaan kuvitella, miten sairas olinkaan henkisesti. Opettajat olivat myös huolissaan, kun olin koulussa jatkuvasti väsynyt, mutta vakuutin heillekin kaiken olevan hyvin.

kyllä, viiltelin fuck-kirjaimet käteeni.

Masentuneena tuntui siltä, ettei kukaan voi auttaa. Ajattelin ryyppäämisen ja tyhmyyksien tekemisen olevan hauskaa, koska silloin unohtui kaikki murheet. Vanhemmat olivat jatkuvasti huolissaan ja riitelin heidän kanssaan joka päivä. He koittivat hankkia minulle apua, mutta en ottanut apua vastaan. Vanhemmat ovat oikeasti tiukkia, mutta onnistuin kuitenkin karkailemaan ja tekemään tyhmyyksiä. Heiltä alkoivat keinot loppua.

Masentuneena tuntui, että vanhemmat olivat tahallaan minulle ärsyttäviä, eivätkä he tahtoneet parastani. Minulla oli yhtenä ongelmana se, ettei täällä Turussa ole minun ikäisiäni kavereita ja monta vuotta vanhemmat kaverit saivat olla yöllä ulkona, kun minä en. He saivat tehdä asioita, mitä vanhemmat eivät antaneet minun tehdä. En jaksanut odottaa monta vuotta varttumista, koska ei ollut ketään ikäistäni, joka olisi varttunut kanssani, he olivat toisissa kaupungeissa.

Ronja, rakas lapsuusystäväni, minä 14/15v

Ystävät olivat silloin kaikki kaikessa, eikä perhe tuntunut läheiseltä. En myöskään pitänyt itsestäni. Rakastin ystäviäni ja heidän tyyliään, ulkonäköään, mutten itseäni. En välittänyt omasta hyvinvoinnistani, enkä velvollisuuksistani. Kaikki tuntui ihan turhalta ja elämäni lopettaminen oli käynyt mielessä pari kertaa, mutta en koskaan onneksi sitä yrittänyt.

Vanhemmilta olivat keinot lopussa ja he kysyivät minulta, mitä heidän olisi tehtävä kanssani, jotta minä en olisi niin hankala, enkä olisi niin surullinen. Vastasin että yksinkertaisesti heidän on annettava minun tehdä, mitä haluan. Vanhemmat eivät siihen suostuneet, kun olin niin nuori, mutta saatiin aikaiseksi kompromisseja, kun he ymmärsivät, että olin yksin, jos en päässyt vanhempien kavereitteni seuraan. He päästivät minut ulos vähän myöhempään sillä ehdolla, että palaisin varmasti sovittuun aikaan kotiin ja herättäisin vanhemmat kotiin tullessani. He alkoivat myös päästää bileisiin, kun sovimme tarkat säännöt: montako joisin, missä olisin ja kauanko. Näiden kompromissien myötä pääsin tekemään asioita, mitä halusin, enkä tuntenut enää tarvetta tehdä tyhmyyksiä. Pidin kaikki lupaukseni ja vanhemmat luottivat minuun yhä enemmän ja enemmän.

Kun vanhemmat alkoivat luottaa minuun, minulla alkoi sujua kotona paremmin. Sain olla ystävienkin kanssa. Silti olin edelleen surullinen, väsynyt ja saamaton. En vieläkään pitänyt itsestäni. Siihen aikoihin eräs hyvä ystäväni oli masentunut ja autoin häntä masennuksensa kanssa. Samalla huomasin ystävän myötä samoja juttuja itsessäni, kuten sitä että ryvin turhaan itsesäälissä. Tsemppasin ystävääni ja mietin, miksen tsemppaa itseäni samalla tavalla. Alkuun se oli vaikeaa, koska tuntui siltä, etten ole minkään arvoinen, enkä tarvinnut sitä.

Kuitenkin, päätin yksi päivä ottaa niskastani kiinni ja lopettaa murehtimisen. Aloin katsomaan elämäni hyvät puolet ja vältin miettimästä huonoja puolia. Kun autoin ystävääni, yritin miettiä samalla, mikä minun elämässäni meni vikaan, mikä ajoi minut juuri siihen tilanteeseen. Samalla, kun autoin ystävääni, autoin itseäni. Pikkuhiljaa elämä tuntuikin valoisammalta, kun itse vaan muutin oman asenteeni.

näe elämän pienet ja suuret ihanuudet, nauti niistä ja hassuttele!

Samoihin aikoihin aloin seurustelemaan Villen kanssa (ollaan nytkin edelleen yhdessä). Ville tuki minua paljon ja sai minun viiltelyni pikkuhiljaa loppumaan. Sain vihani purettua toisella tavalla: itkemällä ja kertomalla, mitä tunsin. Se ei alkuun tuntunut yhtä voimakkaalta kuin viiltely, mutta pikkuhiljaa pystyin lopettamaan viiltelyn, vaikka edelleen sorruin siihen vaikeissa paikoissa.

Ajan myötä itsetuntoni ja itseluottamukseni vahvistuivat. Lopetin tyhmyydet ja viiltelyn kokonaan. Avasin silmäni ja huomasin, ettei elämäni ollutkaan niin hirveää. Minun asenteeni teki siitä hirveän. Nautin ystävieni, poikaystäväni ja pikkuhiljaa myös perheeni seurasta, kun vanhempien kanssa luottamus oli rakentunut. Lopulta opin myös rakastamaan itseäni ja hyväksymään itseni puutteineeni ja virheineeni.

Masentuneena maailma näyttää ihan erilaiselta: synkältä, pahalta ja surulliselta. Oma asenteenmuutos teki ihmeitä, eli kaikki on omasta päästä kiinni: ottaako apua vastaan, haluaako muuttua ja haluaako oikeasti yrittää. Ei riitä, että sanoo yrittävänsä, vaan on annettava kaikkensa peliin. Kun katsoo maailmaa eri tavalla, niin elämä onkin ihanaa. Vaikka jokaisella on elämällänsä puutteita, ongelmia ja virheitä, niin jokaisella on elämälläänsä myös hyviä asioita, onnistumisia ja onnea. Ne vaan on itse nähtävä ja niistä on oltava kiitollinen.

Hevoset olivat minulle myös yksi keino selviytyä masennuksesta. Tallilla kaikki murheet unohtuivat ja olin aina oikeasti iloinen. Olen aina innoissani mennyt tallille ja menen yhtä innoissani edelleenkin. Hevoset ottavat paljon, mutta antavat vielä enemmän: voimia, iloa ja valoa elämään. Jos minulla oli paha päivä, niin hevosta halatessa kaikki unohtui. Olen perheelleni, ystävälleni, poikaystävälleni ja hevosille kiitollinen, kaikki antavat minulle joka päivä energiaa ja iloa.

Jos sinulla on tuttu, kaveri tai ystävä, joka on masentunut, niin auta häntä parhaasi mukaan. Masennus on vakava sairaus, josta ei ole helppo toipua. Hyvin harvoin siitä selviää yksin. Masentuneella pienetkin epäonnistumiset voivat tuntua valtavan vaikeilta, joten masentuneen tuntemuksia ei saisi vähätellä. Ihmistä on tuettava ja koitettava saada hänet näkemään elämänsä valoisat asiat. Se ei ole helppoa ja se voi viedä pitkän ajan, mutta lopulta hyvä työ palkitaan. Minun masentunut ystäväni, josta olin ylempänä puhunut, on nyt monen vuoden jälkeen vihdoin päässyt melkein kokonaan masennuksesta yli ja olen siitä valtavan iloinen.

pidä kiinni ihmisistä ja asioista, jotka tekevät sinut onnelliseksi. sisko <3

viikonloppupostaus

2012-02-05T23:14:00.003+02:00

Minulla oli siskon kanssa koko viikonlopun synttäribileet vuokramökissä. Perjantaina juhlittiin ja saunottiin, lauantaina jatkettiin juhlimista teemapukeutumisen kera. Oli erittäin onnistunut viikonloppu ja kaikki sujui hyvin. Jäi kiva fiilis, kiitos mukana olleille! :)

mä en tajua, miten mä saan tuollaisen virneen aikaiseksi.... :DDD

pople mansikkaa ja spriteä, saivat jäätyä ulkona, oli herkullista!

lauantai-aamulla oli tosi nätti sää

ja illan teema!

mun illan asu

ja mahtava porukka <3

Äiti kävi eilen Santun harjailemassa ja minä tänään. Sain aamulla Marjolta viestin, että Santtu oli aamulla ihan kolmijalkainen ja jalka oli kuulemma täysi tukki, että se sai jäädä sisälle. Eilen käveli äidin kanssa ihan normaalisti. Marjon kanssa tekstailtiin, kun Santtu on ollut sen kuukausi sitten kengityksen jälkeen erittäin epämääräinen: välillä ontunut pahasti ja välillä ollut ihan puhdas. Marjo epäili kaviopaisetta, vaikkei pulssia tuntunut (tämän takia klinikassa sanottiin, ettei kaviopaisetta voisi olla joten sitä ei tutkittu). Marjon hevosille tuli kengittäjä tänään, niin kengittäjä sai samalla katsoa jalan. No sieltä löytyi kaviopaiseen alku, ei ole vielä kokonaan puhjennut. Voi pientä raukkaa, kun on kipeän jalan kanssa joutunut olemaan pitkään. :( Nyt haudotaan jalkaa pari päivää ja sitten odotellaan puhkeamista. Santtu ei näinä päivinä mene ulos ollenkaan eikä pois karsinasta.

Toivottavasti tämän jälkeen alkaisi vihdoin kaikki kääntymään parempaan päin! Santun hieman huono ruokahalu viime aikoina voi johtua kivuista, katsotaan josko poika tervehtyisi ja alkaisi käyttäytymään normaalisti, toivottavasti! :) Tänään Santtu oli erittäin hellyydenkipeä ja painoi päänsä syliini, ihana. <3

Santun kipeä jalka, joka on kauhea tukki nyt. :(

uusi ratsastettava

2012-02-02T20:45:00.002+02:00

Eilen olin kaverini Henskun kanssa tallilla, toimin alkuun puomipirkkona ja kuvaajana, kun hän meni hevosellaan Kermiksellä. Esteillä Kermis innostuu, joskus jarrut katoaa ja siksi ajateltiin jos Kermis koittaisi Santun olympioita. Hensku meni Kermiksellä hyppyjä ja sen jälkeen menin selkään testaamaan hevosen. Totesin, että olympiat olisi kuitenkin turhan rajut hevoselle ja ehdotinkin heille kumipelhameita kokeiltavaksi.

Kermis alkuun koitti juosta pois alta, vastusteli ohjatuntumaa ja testaili "onko mun pakko". Kermis kuitenkin nöyrtyi nopeasti. Hevonen oli jo väsynyt ja voimaton takaa, ettei laukka enää pyörinyt kunnolla. Ratsastin hevosen lyhyessä ajassa ja sain sen hyvin läpi käynnissä ja ravissa, mutta laukassa en ehtinyt ratsastamaan, kun molempien äidit tulivat jo noutamaan meidät. Niinpä otin loppuravit eteen-alas.

Kermis on siis 6-vuotiaaksi kääntyvä nuorukainen, jolla ei kuitenkaan ole paljon vielä tehty. Henskun kanssa sovittiin nyt, että alan ratsastamaan Kermistä kerran viikossa, josko minusta olisi jotain apua ja hevonen oppisi uusia asioita. Nyt täytyy keskittyä lihaksien saamiseen niin, että hevosen askellajeista tulisi pyörivämmät. Hevonen on kuitenkin notkea ja mukava ratsastaa, erittäin kiva ja kehityskelpoinen nuori. :) Kermistä tullaan näkemään Henskun kanssa ensi kaudella esteradoilla!

Henskun kypärä lainassa :D Nyt ei pysty millään saappailla menemään, varpaat jäätyy äkkiä..

TÄÄLTÄ pääsette Henskun blogiin, siellä on lisää tekstiä ja videon lopussa näkyy pieni pätkä meidänkin menosta. Seuraavista kerroistakin varmaan tulee videoita, niin voin nekin tänne blogiin laittaa, jos teitä kiinnostaa lukea Kermiksen ratsastelustakin? :)

Huomenna lähdetään mökille viettämään siskon ja minun yhteisiä synttäreitä. Lauantai-illan teemana on mafia, hehheh.. Palataan sunnuntaina kuulumisien kera!

pikapostaus päivän fiiliksistä

2012-02-01T17:35:00.002+02:00

Olin tänään vanhempien kanssa valmentajani Akin luona ja keskusteltiin pitkään kaikki asiat läpi. Aki suositteli, ettemme rupeaisi hätäisesti vaan kuskaamaan hevosta klinikasta toiseen, tuhlaamaan rahaa järjettömästi ja samalla stressata hevosta lisää. Hän sanoi, että nyt hevonen on todennäköisesti stressaantunut, joten annetaan sille viikon täysi vapaa. Se saa olla tarhassa ja sisällä rauhassa itsekseen. Tasan viikon päästä selkään ja katsotaan mitä tapahtuu.

Aki sanoi, että Santtu olisi stressaajatyyppiä, joten nyt tästä lähtien Santulla ei ratsasta kukaan muu kuin vain minä. Se saa jatkossa kaksi lepopäivää viikossa ja sitten kun hommia tehdään, niin ne tehdään kunnolla. Kaiken täytyy tapahtua rutiinissa ja säännöllisesti. Ei turhia muutoksia, eikä turhia juttuja, annetaan hevosen nauttia elämästään kisahevosena.

Kun tultiin valmentaja-asiaan, niin hän sanoi, että meidän on pakko saada tasokas valmentaja. Hän haluaa meidän pääsevän eteenpäin ja hän olikin kuulemma Karille soittanut. Hän lupasi järjestää minulle kunnon valmentajan, kun he lähtevät. Sen jälkeen mennään Santun kanssa silloin tällöin joskus heille pariksi viikoksi, mikäli mahdollista.

Nyt on parempi mieli, kun kaikki asiat on puitu ja pohdittu läpi. Nyt siis hevoselle lepoa ja toivottavasti ensi viikon jälkeen alkaa "uusi elämä" Akin sanojen mukaan. :) Toivon, ettei nyt kukaan lukija ala vetämään vääriä johtopäätöksiä, vaan te arvostatte meidän päätöksiämme ja ratkaisujamme. Meille kuitenkin on Santun hyvinvointi tärkein juttu. Tästä on suunta ylöspäin, toivottavasti!

mun silmäteräni <3

ei sittenkään

2012-01-31T21:30:00.000+02:00

pieni kuolasuu <3

Eilen kun hain Santun tarhasta, ihmettelin, että se käveli epämääräisesti, melkein ontuen. Huomasin, että kenkä oli tippunut samasta jalasta, uskomatonta. No Santtu sai vapaata ja onneksi saatiin heti tänään Mika paikalle lyömään kengän kiinni (ja sen jälkeen on Santtu kävellyt täysin normaalisti). Hän ei pystynyt uusia kenkiä laittamaan, kun kaviot ovat vielä niin lyhyet. Täytyy vaan odottaa että ne kasvavat.

Tänään ratsastin Santun sitten pitkästä aikaa ja toivoin että kaikki ongelmat olisi vihdoin ohi. Alkuun menin käynnissä vähän väistöjä ja pysähdyksiä, Santtu oli kivantuntuinen, vaikkakin vähän kiireinen. Ravissa Santtua joutui pidättelemään, kun oli todella eteenpäinpyrkivä. Santtu oli takaa hieman varovaisen tuntuinen (kulmissa varsinkin) mutta ajattelin, että olisi alkukankeutta, kun ei ole pitkään aikaan ratsastettu ja Santtu yleensä vertyy paremmin laukkojen jälkeen. Santtu oli kuitenkin kiva ratsastaa, joten toiveikkaana nostin laukan.

Eipä noussut, Santtu jumitti taas samalla tavalla ja alkoi potkimaan. Ei suostunut edes kahta laukka-askelta laukkaamaan. Koitin siinä hetken, jos nousisi ravin kautta, pitkin ohjin, ilman paineistamista. Ei nostanut. Tulin alas, liinalla juoksutin ja Santtu joka kerta vaihtoi laukassa heti ristiin ja tuntui kaatuvan sisälle. Selässä taitaa olla jotain, mutta mitä!? Hierojan mukaan olisi ok, ell otti kuvat, kaikki ok, Santtu sai kiropraktikon käsittelyn, pitäisi olla ok. Koulusatulakin pitäisi olla sopiva nyt romaanin kanssa. Ehkä se ei olekkaan sopiva, satula-auto tulee kohta kun haetaan uutta estepenkkiä niin samalla tarkistaisi myös koulusatulan. En tiedä, mitä ihmettä Santtua vaivaa ja pohdiskelenkin tässä, täytyisikö taas klinikalle tutkimuksiin viedä..Ärsyttää todella paljon..Onko teillä vastaavia kokemuksia? Kaikkia ajatuksia, ideoita ja kokemuksia otetaan vastaan!

Video tästä päivästä (c) Ansu.

meidän koiramme Jenny

2012-01-29T17:18:00.000+02:00

Kirjoittelen täällä blogissani erittäin harvoin rakkaasta koirastamme Jennystä. Tänään vähän temppuiltiin ja leikittiin ulkona. Meidän koiramme on tottunut elämään kuurossa perheessä ja se ymmärtääkin viittomia, kuten: autoon, ruoka, katso (osoitetaan samalla mihin katsotaan), ei, hyvä, saunaan, ym. Usein käytetään samalla ääntä, kun viitotaan, mutta Jenny ymmärtää hyvin ilman ääntäkin. Se tulee itse kertomaan asiansa raapimalla pari kertaa jalkaan tai käteen. Sitten se johtaa meidät sinne, minne haluaa, esim. ulko-ovelle.

Jenny on erittäin fiksu koira ja oppii kaikenlaiset temput hetkessä. Se osaa tosi monta temppua, joista osa näkyy allaolevassa videossa. Pennusta alkaen olemme opettaneet eri temppuja. Aloitettiin peruskäskyistä: istu, paikka, tule, sivulle, maahan. Sen jälkeen ollaan lisätty vaikka mitä temppuja ja yksi päivä koitettiin hyppäämistä ja huomattiin, että Jenny tosiaan riemastuu siitä puuhasta.

Jenny on muutenkin omalaatuinen koira. Se nukkuu melkein kokoajan ja aina peiton alla, ihmisen vieressä. Päivisin, kun me ollaan herätty, Jenny jää peiton alle nukkumaan. Se nukkuu myöhään iltapäivään asti, jolloin alkaa virkoamaan ja hetken on hereillä, mutta illalla nukkuu taas. Pieni unikeko. :D Jenny ei tykkää jäädä yksin ja ahdistuukin, jos on pitkään yksin. Se on erittäin seurallinen koira ja rakastaa olla sylissä. Jenny myös tykkää olla saunassa, rakastaa auringonottoa, herneitä ja suklaata yli kaiken. Kaikki ihastuvat Jennyyn ja ihmettelevät, miten se voi olla niin kiltti. Pystyn ottamaan sen syliin milloin vain ja vaikka se olisi selin, niin se nukahtaa helposti syliin. Maailman paras koira. <3

kyllä, se nukkuu. :D

pikkuhiljaa palataan hommiin!

2012-01-29T13:59:00.001+02:00

Eilen juoksutin Santun ensimmäistä kertaa lepopäivien jälkeen ja itselläni oli eka kuumeeton päivä neljän päivän sairastelun jälkeen, jes. Santtu oli nyt terveennäköinen ja liikkui erittäin mielellään ja innoissaan. Oli ihana nähdä se niin hyväntuulisena. Juoksutin alkuun gramaaneilla molempiin suuntiin askellajit läpi ja vähän siirtymisiä niiden välillä, kesto n. 20min. Lopuksi vähän ravia irtona ympäri maneesia, poika tykkäsi kovin. Santtu oli suloinen, kun tuli aina välillä luokseni ja tuli heti ravaten luokseni, kun sitä kutsuin, ihana. <3

Tänään Tuuli juoksuttaa pojan, huomenna vielä juoksutusta ja tiistaina selkään. :) Eilen myös ratsastin Emmin Lauralla, oli kiva päästä ratsastamaan kuumepäivien jälkeen! Laura oli kankea kuin rautakanki, eikä oikein takapää polkenut alleen. Emmi tilasi hevoselle hierojan, niin varmasti tulee tästä paremmaksi sitten!

Lartsa joskus syksyllä :)

epämääräistä löpinää

2012-01-26T22:08:00.000+02:00

Kun heppa on toipumasillaan, niin on minun vuoroni sairastella, plääh! Nyt on kolmas päivä menossa kuumeisena ja kuume ei ole yhtään laskenut, vaan nyt noussut melkein 39 asteeseen. Jos huomenna kuume jatkuu, niin pitäisi lääkäriin mennä, jos olisi joku virus. Lihaksia kramppaa kauheasti, räkää valuu nenästä kuin hanasta ja yskin jatkuvasti. No parempi tässä sairastella juuri nyt kun hevosen täytyykin viettää vapaita ja kevyempiä päiviä vielä.

Jännittää ensi tiistainen, kun nousen Santun selkään pitkästä aikaa ja silloin on totuuden hetki - onko kaikki ongelmat selätetty! Ansu lupautui tulla kuvaamaan/videoimaan, joten tekin tulette näkemään materiaalia. :) Tilasin muuten tässä pari päivää sitten Horzelta ihanan huopa-pintelit yhdistelmän, kun olin haaveillut Santulle jotain vaaleansinistä! Ja tänään kun saapui Hööksin uusi mallisto, niin tietysti tilasin toisen supersöpön huopa-pintelit yhdistelmän. Nyt saa turhien kamojen shoppailu loppua, rahatkin on loppu. :D

eikös ookkin ihania?

Siskon kanssa järjestellään jatkuvasti yhteisiä synttäribileitä (täytettiin vähän aikaa sitten 16 ja 18), jotka pidetään ensi viikon viikonloppuna! Nyt täytyisi vielä teema keksiä, eräs on jo mielessä, mutta ehdotelkaa, jos teille tulee hauskoja teemoja mieleen! :)

sisko <3

vihdoin hyviä uutisia

2012-01-25T16:34:00.000+02:00

Kun maanantaina eläinlääkäri kävi, eikä löytänyt mitään, otti hän silti yhden naulan pois oej kengästä. Santtu ei ole sen jälkeen ontunut yhtään tarhaan viedessä ja sisään hakiessa. Päätettiin kuitenkin viedä hevonen klinikalle tarkastukseen.

Tänään kun lähdettiin matkaan kohti Hyvinkäätä, isä pohti, olisiko ollut liian liukasta. Turussa oli kuitenkin suht hyvät tiet ja ajeltiinkin hetken ongelmitta, kunnes tiet liukastuivat kokoajan ja Salon kohdalla oli niin liukasta, ettei autolla ajaminen traikku perässä ollut enää turvallista. Pienissä ylämäkissä ei pitoa löytynyt ja päätettiin isän kanssa, ettei oteta riskiä, vaan palataan takaisin Turkuun.

Päästiin sitten Anivettiin hoitoon ja siellä oli vissiin uusi saksalainen lääkäri (kun aiemmin ei haluttu sinne, kun oli edellinen hyvä lääkäri kuollut ja sen jälkeen olen kuullut sieltä tulleen vääriä diagnooseja). Nyt tämä lääkäri oli kuitenkin erittäin pätevä ja olin todella tyytyväinen.

Aloitettiin jalasta ja taivutuskokeista, Santtu ei ontunut yhtään ja oli terveennäköinen. Juoksutettiin sitten hevonen ja se oli edelleenkin täysin puhdas. Eläinlääkäri sanoi, että naula olisi varmaan painanut ja nyt hevonen olisi terve, voitaisiin lähteä kotiin. Itseäni kuitenkin jäi vaivaamaan se kauhea pukittelu ratsastaessa ja epäilin, että selässä olisi jotain. Joten ehdotin, että jos koittaisin siellä ratsastaa ja katsoa miten hevonen toimisi. Heille se sopi.

Niinpä nousin selkään ja alkuun ravit oli ok, vaikkakin hevonen tuntui edestä hitaalta. He kysyivät, oliko Santulla tapana kolistella jalkojaan - ei ollut. Santun etujalat yleensä nousevat edestä nopeammin ja paremmin. No sitten koitin nostaa laukan - sama homma tapahtui, eli Santtu pukitteli, eikä suostunut laukkaamaan. Eläinlääkäri oli myös kiropraktikko ja katsoi sitten selän.

Santun takaosa näytti hiukan vinolta ja eläinlääkäri alkuun katsoi, olisiko selässä jotain, kun Santtu kantaa häntäänsä enemmän toisella puolella. Kerroin sen olleen aina niin, mutta halusin kuitenkin varmuuden vuoksi röntgenit selästä, joten otettiin kuvat. Selkäranka oli todella hyvässä kunnossa. Hän kuitenkin hoiti pienet epätasaisuudet Santun selässä, jotka saivat alkunsa epäsopivasta satulasta (viedään se muokattavaksi, niin tulee varmasti täysin sopivaksi).

Nyt siis hevosen kavio ja selkä pitäisivät olla täysin kunnossa. Olen todella iloinen ja helpottunut! Santtu saa kaksi vapaapäivää, jonka jälkeen kolme juoksutuspäivää ja sitten kuuden päivän päästä voidaan taas ratsastaa. Aloitellaan kevyesti ja parin viikon päästä mennään sinne taas tarkastukseen ja jos kaikki on ok, niin voidaan treenata taas täysillä, ihanaa! :)

kohta me päästään tekemään sitä, mitä me rakastetaan, eli hyppäämään! <3 kuva ekoista yhteisistä kisoistamme :)

hypätäkkö isoja vai pieniä esteitä?

2012-01-24T14:53:00.001+02:00

Olen monesti nähnyt pikkutyttöjen väittelyjä, joissa yksi sanoo "mitä, hyppäättekö te niin pieniä? me hypättiinkin viime tunnilla 80cm!!" ja sitten toinen vastaa "ei kun tää oli vaan tää kerta, kyl me ollaan kans hypätty 80cm!" ja kolmas sanoo "äläs nyt valehtele, et sä mitään 80 ole hypännyt".

Sitten on nähty useasti isien pikkutyttöjä poneillaan jotka hyppäävät kotipihalla itseviritettyjä esteitä ja tilanteet ovat oikeasti vaarallisia. Esteet eivät ehkä ole turvallisia tai ratsastajan taso ei yksinkertaisesti riitä hyppäämään "niin isoja" ja ratsastaja jääkin joka hypyssä suuhun kiinni. Poni voi olla liian lihava, ettei sen kunto riitä hyppäämään edes 80cm esteitä ja se ottaakin joka toisessa hypyssä puomin mukaansa. Sitten on niitä "mä oon kouluttanut mun älveen metrin hyppääjäksi", vaikka meno on kaikkea muuta kuin kaunista katseltavaa tai niitä rikkaita tyttöjä ketkä sanoo "siis mun pv on ihan hullu, oikeesti", vaikka oikeasti hevonen oli edellisessä kodissaan helppo ja fiksusti käyttäytyvä. Älkää ottako nyt tätä niin vakavissanne, nämä ovat vain yleisiä stereotypioita, mutta näitä valitettavasti löytyy oikeastikkin. Mutta onneksi on myös fiksuja ratsukkoja, ketkä etenevät rauhassa.

Usein nämä edellämainitut omistajat ovat nuoria tyttöjä, ketkä kerskuilevat kavereilleen. On nähty myös niitä "wannabe ratsuttajia", ketkä eivät paljon mitään saa aikaan. Jos vanhemmat olisivat joskus vuosia sitten suostuneet ostamaan minulle jonkun ponin ja olisimme asustaneet jossain maalaistallissa, niin itsekin olisin varmasti sortunut tuohon puuhaan. Pikkutyttönä en kauheasti välittänyt sileällä työskentelystä, enkä maapuomi- ja kavalettitreeneistä. Olisin halunnut vain hypätä joka kerta ja mielellään mahdollisimman isoja. Pienempänä kaikki vertailivat keskenään, kuka on hypännyt isointa estettä ja kuka oli taitavin.

minä ponityttönä

Aloittelijana myös helposti kuvittelee, että "kyllä mä puolen vuoden päästä hyppään jo vähintään 90cm rataa". Mitä pitempään on ratsastanut, niin sitä enemmän tuntee itsensä osaamattomaksi. Ainakin minun kohdallani on näin. Moni on kehunut minua hyväksi ratsastajaksi, mutta vertailen itseäni noihin 150-ratojen hyppääjiin, niin olen mielestäni harrastelijatasolla. Toivon joskus olevani oikeasti taitava, mutta en tiedä, tuleeko sitä päivää koskaan. ;)

Hyppäämisen voi mielestäni aloittaa jo ihan parin ekan ratsastustunnin jälkeen. Hyppäämiseen kuuluu eri harjoituksia maapuomeista isoille oksereille. Aloittelija voi harjoitella esimerkiksi kevyttä istuntaa ylittämällä ravipuomeja tai laukkapuomeja. Kun tasapaino on kehittynyt, eikä kevytistunta häiritse enää hevosta, niin voi aloittaa helpoista tehtävistä, esimerkiksi samoilla laukkapuomeilla, mutta yksi puomi on korotettuna. Tästä edetään ristikkoihin, pikku ristikkorataan, ekoihin sarjoihin ja ekoihin pystyihin, lopulta ekoihin oksereihin.

ekat alue-estekisani

Moni etenee liian nopeasti ja liian kiireellä. Sitten kehutaan, miten ollaan niin taitavia, kun on hypätty peräti metrin pysty - siististä ratsastuksesta ei tietoakaan. Ratsastuskouluissa sitten helposti junnataan paikoillaan kun on päässyt 80cm rataan asti. Ratsastuskouluissa nimittäin harvoin päästään sitä isompia ratoja hyppäämään. Tällöin on hyvä hankkia kiltti vuokrahevonen tai oma opetusmestari jolla voisi opetella enemmän. Jos siihen ei kuitenkaan mahdollisuutta ole, niin aina voi ratsastuskouluissa mennä hankalimmilla hevosilla - kuten minä tein joskus aikoinaan. Niiden kautta myös oppii.

Minusta on tärkeää, että hyppääminen aloitetaan valvovan silmän alla. Olisi hyvä myös jatkossakin hypätä aina valvovan silmän alla tiettyyn pisteeseen asti (siihen asti, kun tiedostaa realistisesti oman tasonsa ja mitä voi hypätä, miten korjata virheensä). Jos ei ole aina valmentajaan mahdollisuus, niin olisi hyvä jos valmentaja kävisi edes silloin tällöin tsekkaamassa ongelmat. Sen jälkeen voidaan yksinään treenata ongelmia, mitkä valmentaja mainitsi. Sitten taas valmentaja käynnille, katsomaan, onko edistystä tapahtunut ja antamaan uudet kotiläksyt. Me ollaan hypätty melkein joka kerta valmentajan silmien alla ja valmentajan ansiosta olemme päässeet tälle pisteelle.

eka estevalmennus Santun kanssa

Milloin sitten hypätä isompaa? Minusta kannattaa aina siirtyä pikkuhiljaa isompiin sen mukaa, miten kehittyy. Pienempiä esteitä, kavaletteja ja maapuomeja on erittäin tärkeää kuitenkin treenata usein. Perusratsastus on erittäin tärkeää ja pienemmillä esteillä voi harjoitella erilaisia teknisiä harjoituksia. Joskus on kiva kokeilla vähän isompaa turvallisesti, esimerkiksi jumppasarjan lopussa. Silloin saa esimakua, miltä isommat esteet tuntuvat ja hevosen itseluottamus edistyy, kun jumppasarjoilla tulee aina viimeiselle esteelle oikea ponnistuspaikka.

Ratsastaja ei opi hyppäämään isompia ratoja, kun vain harjoittelemalla. Alkuun täytyy hahmottaa pienemmillä esteillä ponnistuspaikat, ne on helpompi oppia alkuun ponnistuspuomien avulla. Sen mukaa, kun esteet nousee, ponnistuspaikkojen tärkeys korostuu. On tärkeää, että isommilla esteillä pystyy tuomaan hevosen hyvin esteelle, muuten hevonen kyllästyy aina pelastelemaan ja voi lopettaa hyppäämisen.

130 ja 140cm

Ratsastajan hyvä esteistunta ei tule hetkessä. Se tulee vuosien treenin myötä. Jokaisella on oma tyylinsä, mutta on tärkeää, ettei häiritse hypyssä hevosta. Herkät hevoset voivat ottaa nokkiinsa, jos ratsastaja mokailee ja häiritsee hypyissä. Itselläni on joskus ollut seisoma-asento, kädet myötäämättä, sitten joskus myötäsin liikaa ja sukelsin. Nykyään olen suht tyytyväinen esteistuntaani. Nykyään minun ei edes tarvitse miettiä, miten istun. Se tulee automaattisesti. En mieti "myötää nyt", se tulee automaattisesti. Tähän ei tultu hetkessä, vaan treenin myötä. Jumppasarjat ovat hyvä keino treenata istuntaa, kun voi antaa hevosen hoitaa homman ja keskittyä vain oman istunnan virheisiin. Hyvä estesatula toki myös auttaa istuntaan, koulusatulalla on paljon hankalempi hypätä!

Kotimäellä joskus kauan sitten :D

Hevonen on eläin. Se on muistettava. Se ei ole kone, joka tekee kaiken mitä pyytää. Hevosella on oma tahto ja luonne. Esteratsastuksessa on tärkeää, että yhteistyö ja perusratsastus toimii hevosen kanssa. Sen jälkeen hyppääminen helpottuu huomattavasti. Hevosta ei pidä paineistaa liikaa hypyissä, eikä hevoselle pidä teettää liian vaikeita tehtäviä. Näin hevoselle tulisi vain huonoja kokemuksia hyppäämisestä, eikä se hyppää enää mielellään. On tärkeää, että kun aloitetaan hyppääminen, teetetään helppoja tehtäviä, että hevosen itseluottamus ja into esteille kehittyvät. Pikkuhiljaa voi vaikeuttaa tehtäviä ja korottaa esteitä. Kokeneen hevosen kanssa kannattaa aina välillä hypätä isompia ja vaikeampia tehtäviä, mutta myös niitä helppoja ja pieniä, jotta hevonen ei kyllästy. Hyppytaukoja kannattaa myös pitää välillä. Hyppäämisen täytyy olla sekä hevoselle että ratsastajalle mielekästä.

Nuorella hevosella kun menee kisoihin, on huomioitava sen luonne. Jos hevonen on kauhea jännittäjä, niin kannattaa mennä kisoihin vain katselemaan ja kävelemään hevosen kanssa. Hevonen saa katsella rauhassa kisameininkiä ja tottua isoon hevos- ja ihmismäärään. Jos hevonen ei kauheasti jännitä uusia tilanteita, niin kannattaa huomioida sen kunto: jaksaako se hypätä kaksi rataa putkeen. Onko hevosella tapana kotona skarpata toisella yrityksellä vai väsyykö ja hermostuuko se. Täytyy huomioida hevosta ja mennä sen ehdoilla, eikä ajatella vain itseään.

Reino, pojan ensimmäiset kisat ikinä ja superhienosti sujui! 70-80cm 0-4vp

Huh, tulipa pitkä stoori. Nämä olivat vain mielipiteitäni ja tapoja on monia. Kertokaa, jos olitte jossain eri mieltä ja perustelkaa, olisi hauska kuulla eri mielipiteitä!

toivepostaus: missä olen hyvä ja missä olen huono

2012-01-24T00:14:00.001+02:00

Nyt olen flunssaisena ja toimettomana koneen äärellä, kun ei jaksa paljoa mitään tehdä. Näinollen minulla on nyt aikaa vähän analysoida itseäni ja tehdä toivepostaus. Elikkä eräs lukija toivoi minulta postausta, jossa analysoisin itseäni miettimällä, missä olen hyvä ja missä huono. Sekä hevosmaailmassa että hevosettomassa maailmassa. Itse olin aiemmin tehnyt minä hevosenomistajana - postauksen, jossa kerroin, millainen olen hevosmaailmassa, joten tässä postauksessa käsittelen hevosetonta maailmaani.

Aloitetaanpa vaikka ensin huonoista puolistani. Huonoin puoleni on ehdottomasti laiskuuteni. Kun jokin asia ei kiinnosta minua, niin ei sitten kiinnosta. Silloin minä en teekkään asian eteen mitään. Esimerkiksi koulu on ongelmana, kun en ole jaksanut ollenkaan koulua käydä, koska ei yksinkertaisesti ole motivaatiota. Vältyn inhottavista tehtävistä ja menen sieltä, missä aita on matalin. En lue kokeisiin ja en välitä, vaikka saisinkin huonoja numeroita. En kuuntele tunneilla, vaan tekstailen, piirtelen ja teen kaikkea muuta. Ainoastaan psykologia ja terveystieto kiinnostavat minua ja niissä olenkin saanut hyvät numerot. Olen aina ollut opettajan silmätikku, kun peruskoulussa aiheutin luokassa hämminkiä ja pelleilin aina. Minusta on hauska hassutella. Saisin helposti hyviä numeroita jos vain viitsisin edes hiukan panostaa kouluun. Mutta kun kyseessä on esimerkiksi hevoset, teen kaikkeni niiden eteen, teen vaikka paskaisemmatkin hommat.

kyllä, tätä minä tein koulussa oppituntien aikana :D

Toinen huono puoleni on jääräpäisyyteni. Se on hevosten kanssa hyvä asia, mutta osaan tarvittaessa olla erittäin rasittava esimerkiksi vanhemmille. Jos en esimerkiksi viisitoistavuotiaana päässyt ulos myöhään illalla, jaksoin siitä kinata tuntikausia, kun keksin kaikenlaisia perusteluita, miksi minun pitäisi päästä ulos. Vanhemmat välillä ärsyyntyivät, kun vaadin myös kaikenlaisia perusteluja heidän päätöksilleen.Voin väitellä turhistakin asioista vaikka kuinka kauan. Rakastan väittelyä, se on mielestäni hauskaa.

Minä myös osaan sanoa joskus erittäin pahasti ihmiselle, jos hän on suututtanut minut kunnolla. Silloin kaivan herkimmät asiat esille ja käytän niitä ihmistä vastaan. Minut on kuitenkin onneksi vaikea suututtaa ja yleensä selvitän asiat järkevästi keskustelemalla. Mutta jos näen esimerkiksi jonkun käyttävän heikompaa ystävääni hyväkseen, niin sillloin sanon hänelle suorat sanat ilman mitään pahoitteluja.

ystävät ovat hiljaisia enkeleitä,
jotka nostavat meidät takaisin jaloilleen,
kun siipemme unohtavat kuinka lennetään. <3

Yksi huono puoleni on myös, että en osaa kieltää itseltäni herkkuja. Syön aivan liikaa, siis ihan oikeasti liikaa karkkeja, sipsejä ja muuta epäterveellistä ruokaa. Syön helposti yhden illan aikana valkosipulivoipakkauksen vehnäpaahtoleipien kera, pari pussia karkkeja, suklaalevyn, sipsipussin ja jätskipakkauksen. Syön liikaa herkkuja ja niihin menee rahaa. Se on myös kostautunut hampaitten reikiintymisenä, mutta onneksi vartaloon ei ole vielä kauheasti syöminen vaikuttanut, ehkä parin vuoden päästä.. Kaikki kaverit tietävät, että syön joka päivä karkkeja. Nyt olen koittanut vähentää vähän karkinsyöntiäni, enkä syö enää pari pussia päivässä.

yammmiii

No, kun pahat puoleni on paljastettu, niin voisin hyvät puoleni kertoa! Olen sosiaalinen ja ystävällinen. Vaikka viihdynkin kotona, niin olen mielelläni myös ystävien kanssa. Olen oma itseni, vaikka olisi miten iso porukka tahansa. Viihdyn isoissakin bileissä ja niissä juttelenkin kaikkien kanssa. Tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa - lapsista vanhuksiin. Tykkään keskustella pitkiäkin keskusteluja vanhojen viisaiden ihmisten kanssa ja leikkiä pienien lapsien kanssa. Talleilla moikkaan kaikkia. Hymyilen joskus tuntemattomillekin ihmisille ja on piristävää, jos saan hymyn takaisin, mutta joskus jotkut katsovat minua kuin hullua. :D Minua ärsyttää negatiiviset, juoruilevat ja riitaa haastavat ihmiset, ne kierrän mielelläni kaukaa.

synttäriporukka, kaikki viittovat minun viittomanimeni :D

Olen sosiaalisuuden lisäksi rohkea ja rehellinen. Kerron mielipiteeni, jos jokin ei miellytä minua. Kerron, jos olen eri mieltä. Jos esimerkiksi katselen joidenkin keskustelua ja olen jossain eri mieltä, niin keskeytän ja kerron mielipiteeni. Sitten olenkin keskustelussa mukana. :D Olen rehellinen sekä ystävilleni, että vanhemmille. Vanhemmille kerron kaiken - jos menen bilettämään tai jos menee ulkona myöhään. Kerron myös heille, miten bileissä sujui, jos join vahingossa liikaa, ym. Vanhemmat luottavatkin minuun kun en valehtele heille. Siksi sainkin paljon vapauksia jo nuorempana. Pidän myös sanani ja olen luotettava. Olen aika avoin ihminen, eikä minulla ole itsestäni mitään salattavaa. Minulta voi kysyä kasvokkain mitä tahansa, keskustelen mielelläni henkilökohtaisemmistakin asioista. Olen aina tullut hyvin toimeen poikien kanssa, koska en häpeile itseäni enkä aristele pikkuasioita.

Olen myös positiivinen ja iloinen ihminen. Elän päivä kerrallaan, enkä romahda pienistä takapakeista. Aiemmin olin jossain vaiheessa masentunut ja silloin asenteeni oli aivan toisenlainen. Voin joskus niistä ajoista jonkun postauksen kirjoittaa, jos joitakin kiinnostaa. No mutta, nykyään toivon aina parasta ja uskon, että asioilla on aina tapana järjestyä. Tuen ystäviäni vaikeina aikoina ja kerron heille, että kyllä kaikki kääntyy jossain vaiheessa parempaan päin. Kuuntelen mielelläni surupurkauksia, enkä vähättele ystävien ongelmia. Otan joskus omat asiat liiankin lunkisti, esimerkiksi kisoissa en stressaa. Katson mieluusti asioiden positiiviset puolet, aina voi olla asiat pahemmin! Epäonnistumisista oppii ja niistä noustaan, ei pidä rypeä itsesäälissä. Jokainen tekee itse elämästään sellaisen, kun haluaa. Olen kiitollinen kaikesta, mitä minulla on, enkä mieti, mitä minulla ei ole.

rakasta itseäsi ja elämääsi sellaisenaan kuin se on!

klinikkareissu tiedossa

2012-01-23T20:37:00.002+02:00

Tänään aamulla Santun ontuminen oli niin rajua, että sai jäädä sisälle. Eläinlääkäri kävi ja epäili alkuun kaviopaisetta, muttei löytänyt sittenkään mitään. Hän suositteli lähtemään klinikalle jos ei viikossa tapahdu muutosta. En kuitenkaan nyt jaksa kauempaa tätä empimistä ja kipeän hevosen seisottamista. Ehkä vika onkin pelkästään kaviossa, jolloin ei auta kuin odottaa. (Uusille lukijoille, kengittäjä teki siis kengitysvirheen joskus kuukausi sitten ja vuoli kaviot liian lyhyiksi. Sen jälkeen on ontuminen alkanut ja on ollut epämääräistä). Haluan silti saada varmuuden siitä, että kyse on varmasti kaviosta, eikä mistään muusta. Meillä on onneksi vakuutus, joten ei tule kauheaa laskua klinikkareissusta. Ylihuomenna siis lähdetään isän kanssa Hyvinkään hevossairaalaan, toivottavasti ollaan sitten reissun jälkeen viisaampina.

Sun kanssas haluun nousta huipulle ja koskee pohjaan.

kuvapostaus

2012-01-22T21:21:00.000+02:00

Tänään Santtu vietti vapaata ja olin itse kuvaamassa koko päivän kisoja. Kisojen jälkeen kävittiin vähän Santun kanssa kävelemässä ja Ansu otti jälleen kerran kivoja kuvia, kiitos hänelle! :) Huomenna ell, toivotaan parasta ja varaudutaan pahimpaan..

törmättiin Emmiin ja Lauraan :) ilmeet..

ja vähän ilmeilyä jälleen x)

vähän piti myös halailla..

..ja pussailla

heppa näki jotain pelottavaa

näin talutat hevosta oikeaoppisesti

rakkauspakkaus <3

ärsyttää vol 2

2012-01-21T20:38:00.002+02:00

Ärsyttää, kun joudun tänne valituspostauksia kirjoittelemaan, mutta ärsyttää tämä tietämättömyys! Tänään Santtu oli ep, kun haettiin se tarhasta. Tuulin kanssa mentiin kuitenkin maneesiin katsomaan, miten Santtu liikkuisi selästä käsin. No Santtu tahditti ja oli selkeästi epähalukas liikkumaan. Koitin myös ottaa pienen pätkän laukkaa ja katsoa, millainen se olisi, mutta tuli rajuja pukkeja ja Santtu onnistuikin lennättämään minut kerran alas.

Sillä ei kuitenkaan jalassa vaikuta olevan mitään, pientä lämpöä lukuunottamatta. Selkä on ristiselän alueelta kipeä, kun paineltiin siitä, että voi olla, että sielläkin olisi jotain.. Vaikka eilen hieroja kävi ja hän kehui, miten hevonen oli muuten hyväntuntuinen, vaikka selkä olikin todella kipeä, niin toispuoleisuus oli hävinnyt ja muualta hevonen kivantuntuinen. Tuo ontuminen on myös todella outoa, kun välillä ei onnu, sitten taas tahdittaa ja oikoo kulmia ja on jäykäntuntuinen. Huoh.

Ylihuomenna tulee eläinlääkäri hevosen katsomaan ja täytyisi sitten varmaan kiropraktikko kutsua. Huomenna saa hevonen viettää taas vapaata. Toivon vaan, ettei tarvitse hevosta klinikalle asti viedä..Toivottavasti olisi jotain pientä, mikä hoituisi nopeasti. Nyt kuitenkin peruin perjantain Piian valmennuksen myös, todella tylsää.. Tärkeintä on vaan, että hevonen tulee terveeksi, eikä siihen sattuisi.

tahtoisi jo treenaamaan, valmennuksiin ja kisoihin!

No, onhan tässä jotain kivaakin tullut, se Equilinen huopa ja huppusetti, jonka voitin arvonnasta. Alkuun en heti oikein osannut sanoa, pidinkö väriyhdistelmästä, mutta kyllähän se Santulle sopi! Mitä mieltä olette? :)

Huomenaamulla menen Pédantin kisoja katsomaan ja kavereita kannustamaan. Nyt menen tästä katsomaan vuokraleffaa!

ärsyttää

2012-01-19T18:46:00.000+02:00

Osaisivatpa eläimet puhua. Santulla taitaa olla sekä selkä, että jalka kipeinä. Selkä on ollut pari päivää kipeän tuntuinen ja epäiltiin satulan olevan epäsopiva. Tänään Santtu oli alkuun kiva ratsastaa, mutta, kun nostin laukan, se alkoi pukittamaan rajusti. Pari askelta laukkaa ja sitten hevonen alkoi taas pukittelemaan. Otin satulan pois ja koitin mennä ilman satulaa, mutta taitaa hevosen selkä ola nyt niin kipeä, ettei halunnut silloinkaan laukata. Juoksutin sitten Santun liinassa ja loppuravien ajaksi menin selkään.

Ratsastuksen jälkeen käveltiin takaisin talliin ja Santtu ontui hetken aikaa, mutta sitten käveli taas normaalisti. Ratsastaessa se oli aivan normaali, mutta loppuraveissa se tahditti hetken, vaikka juoksuttaessa oli aivan puhdas. Eli nyt on epämääräistä ontumista, Santtu myös ontui pienen pätkän toissapäivänä, kun hain sen tarhasta. En tiedä, olisiko jalka vaan vielä arka siitä kengitysmokasta, vai mikä olisi vialla. Nyt ei sitten hypätä eli sunnuntain kisat peruttu, huoh.

Maanantaina ell tulee jalkaa katsomaan ja huomenna tulee hieroja hieromaan hevosen. Ostan huomenna myös täytettävän karvaromaanin ja kutsun pian satulasepän tarkistamaan satulat. Rahaa nyt menee, mutta pakko mikä pakko. Täytyy vaan toivoa, että hevonen tulisi täysin kuntoon ja sitten voidaan vihdoin alkaa treenaamaan taas.. Parempi kuitenkin, että sairastelut ovat nyt, kuin kesken kisakauden.

rakas hevonen <3

naku heppa ja varustepostaus part 3

2012-01-18T21:06:00.003+02:00

söpö <3

Tänään Santtu vihdoin klipattiin (Marjo klippasi) ja olinkin unohtanut, miten sileä voikaan vastaklipatun karva olla! Nyt on taas paljon helpompaa, kun ei tarvitse ratsastuksen jälkeen odotella, että hikinen hevonen kuivuisi. Karvaa lähti paljon ja Santtu käyttäytyi yllättävän hyvin. Viime kerralla oli hankala klipata, vaikka hevonen oli rauhoitettu ja oli äänivaimennettu huppu. Nyt oli sama homma, eli rauhoitus, huppu ja Santtu oli paljon parempi. Loppupuolella rauhoituksen vaikutus alkoi lakata ja Santtu alkoi heräillä, niin hetken hermostui, mutta malttoi kuitenkin sitten seisoa nätisti käsittelyn ajan, jee. :)

naku heppa, sai nyt sitten paksun tallitoppiksen päälle!

ennen (näkyi vielä edellisen klippauksen rajat hiukan) ja jälkeen.

Nyt tulee loput Santun varusteista! Tässä osassa esittelen suitset, suojat, satulatarvikkeet ja satulahuovat.

vasemmalla BR:n koulusuitset, oikealla estesuitset. sileällä menemme nivelillä ja esteillä olympioilla deltan ja tukiremmin kera.

Hööksin suitset, jotka ostin alennuksesta varasuitsiksi. ihanan otsapannan tilasin vinksu-tupolevin sivuilta, panta harmikseni ruostui melkein heti.

rintaremmimartingaalit

gramaanit

ja pari ohjaa, otsapantaa plus kolmipalat

superhyvät Eskadronin pintelipatjat ja pinteleitä (harmaat, ruskeat, viininpunaiset, tummansiniset ja mustat, voi aina vaihdella huovan värin mukaan :D)

Kotikäytössä olevat eskadronin suojat, molemmat tosi kivoja!

Ihanat uudet Globuksen suojat kisakäyttöön. Takasuojat tosiaan molemmat vasemman jalan suojia, myyjä antoi minulle suoraan paketin, enkä tarkistanut ovatko kaikki oikeaa paria, hups. Vaihdan kuitenkin kohta oikeaan pariin. :)

Eskadronin bootsit ja jotkut tummanruskeat Pro-suojat, jotka sain kaverilta ilmaiseksi (silloin kun ostin häneltä ison läjän hevostarvikkeita).

kuljetussuojat

molemmat penkkini ovat Kiefferin penkkejä. vasemmalla koulu- ja oikealla estepenkki. estepenkissä ihanat Jin-Stirrup jalustimet <3 (tahtoo samanlaiset jalustimet vielä tummansinisinä ja punaisina)

panssarivyö ja geeli estesatulaan. geeli ei nyt tunnu meillä toimivan, kun hevonen on saanut selkään pyöreyttä lisää ja satula tuntuu nyt hiukan epäsopivalta. ostetaan lähipäivinä Mattesin täytettävän romaanin ja tilataan sitten satulaseppä tsekkaamaan satuloitten sopivuudet.

Ja ennen kuin siirrytään satulahuopiin, kerron, että olen toivoton satulahuopafriikki. Joka kerta, kun käyn hevostarvikekaupassa, on minun tsekattava satulahuopavalikoima. Voisin ostaa kymmeniä huopia lisää, mutta yritän hillitä kuvitelmani valtavasta satulahuopavarastosta, jossa olisi erimallisia huopia kaikkina väreinä. :D Santun kanssa suosin mustaa, punaista, ruskeaa ja sinistä. Jos minulla olisi tamma, ostaisin ehdottomasti pinkkiä!! Ostan yleensä huopia, jotka tuntuvat laadukkailta ja tykkään paksuista huovista. Laitoin nyt huopien viereen kuvat, joissa huopa on Santun päällä, kun jotkut huovat näyttivät yksinään oudoilta.

ensin kouluhuovat. nämä eivät ole vielä olleet käytössä. ostin Reunokselta, kun olivat alennuksessa (vain 10e/kpl)

viininpunainen kouluhuopa, jonka ostin käytettynä samansävyisten pinteleiden kanssa, sopii Santulle kivasti! parempaa kuvaa ei löytynyt huovasta Santun selässä.

Ankyn hieno kouluhuopa, tykkään paljon!

Equilinen huopa, superhyvä! pitää muotonsa ja on todella kiva.

uusi huopa koulukisoihin. oli ihan pakko ostaa tuon ihanan pikku yksityiskohdan vuoksi. :)

ja estehuopiin. tämä Hansbon huopa ei ole paras mahdollinen huopa, mutta sopii Santulle ihan hyvin.

toinen Hansbon huopa, tykkään tämän väreistä!

kiva Eskadronin tummanruskea estehuopa.

toinen Eskadronin huopa, tämä väri sopii Santulle hyvin!

Schockemöhlen huovista olen tykännyt paljon! Mukavan paksuisia, hyvänmallisia, säkätilaa löytyy ja ovat nättejä.

samoja huopia meiltä löytyykin kolme kappaletta, tosin erinvärisinä. kaikki sopivat Santulle hyvin!

tämän söpön huovan olen kaverilta ostanut. jotain pinkkiä pojallekin, mutta ei liikaa. ;)

kiva Tattinin huopa, johon meiltä löytyy yhteensopiva korvahuppu. ainoa miinus on, ettei säkätilaa löydy.

Equiline. <3

Equilinen ihana flättäri

Jacsonin tosi nätti huopa, olen tykännyt paljon!

ihana ruudullinen huopa (on likainen, täytyy pestä)

Hööksin huopa, yksi suosikkihuovistani juuri tuon värin takia, tykkään kauheasti ja sopii Santulle hyvin!

viimeisenä viimeisin hankitoni, E.S.T:in huopa, jossa on joku tekninen ilmastoiva juttu vuoressa, on todella kiva!

Tässä taisi olla kaikki. Mitä tykkäsitte, löytyikö suosikkihuopaa? :) Seuraavaksi taitaa tulla omista varusteista postaus, palataan silloin!

varustepostaus part 2

2012-01-17T22:58:00.000+02:00

Tässä osassa esittelen korvahuput, riimut, juoksutusvermeet ja loimet. Pahoittelen joidenkin kuvien tökeröä laatua. Varsinkin digikamerakuvat vääristävät värejä kauheasti. No tähän tyydytään tällä kertaa!

Pari korvahuppua, tuohon GG:n huppuun olen tilannut yhteensopivan huovan, mutta sitä ei ole vielä näkynyt..

Ja Hööksin kivat huput ylisuurien korvaosien kera. Täytyy joku päivä omilla "loistavilla" ompelutaidoilla koittaa pienentää korvaosat.

Ötökkähuppu tarhaan ja turpaverkko ratsastukseen kesäisin, kun Santtu on ötökkäherkkä (hermostuu niistä paljon).

Riimut, riimunnarut, kuljetusriimunnaru ja ketju. Ensimmäisenä oleva ruskea (Schockemöhlen) ja viimeisenä oleva ruudullinen ovat suosikkiriimujani, aivan ihania. Nahkariimukin pitäisi jossain vaiheessa hankkia.

Meidän perus juoksutusvermeet, eli liina, delta, sivuohjat ja juoksutusvyö.

Ennen kuin alan näyttämään kaikki loimemme, näytän tässä loimivyömme. :D

Loimissa olen suosinut Horsewaren, Bucasin ja Eskadronin loimia, mutta meiltä löytyy myös Hööksin ja muiden valmistajien loimia. En kauheasti merkistä välitä, kunhan se tuntuu materiaaliltaan hyvältä, istuu hevoselle hyvin ja ajaa hyvin asiansa (esim. sadeloimen on oikeasti pidettävä hevonen kuivana).

Tämän Horsewaren fleeceloimen ostin alku- ja loppukäyntejä varten, mutta oli sivuilta liian lyhyet. Eli toimii alusloimena (mikä onkin loimen tarkoitus), sopii esim. nykyisen Horseware tallitoppiksemme alusloimeksi, jos tarvitaan vähän lämpöä lisää.

Tämän saatiin joskus Ypäjän kisoista. Käytetään sekä alku- ja loppukäynneissä että kuivatusloimena viileämmissä keleissä, kuten syksyllä ja keväällä.

Hööksin söpö loimi, ostin alennettuna. Sama käyttötarkoitus kuin ylempänä olevassa loimessa.

Hööksiltä tämäkin. Söpö peppuloimi ratsastukseen. Veden ja tuulenpitävä, heijastimet reunassa ja tuossa tekstissä.

Villaloimi, käytän talvella sekä alku- ja loppukäynteihin että kuivatukseen.

Toinen villaloimi, tähän olen rakastunut, aivan ihana. Sama käyttötarkoitus kuin ylempänä.

Bucasin Rain Protector, ihanan kevyt saderatsastusloimi, pitää hevosen hyvin kuivana! Loimessa reiät jalustinhihnoja varten.

Ylisuuri Eskadronin fleeceloimi, jonka ostin kaverilta sovittamatta sitä hevoselle. Käytän kuivatukseen ja traikkumatkoihin.

Kiva fleeceloimi, kuivattaa hyvin. Käytän myös trailerissa matkustaessa.

Horsewaren puuvillainen cooler-loimi, käytän kesän viileämmissä keleissä traikussa ja myös hevosen kuivattamiseen samoissa keleissä.

Horsewaren ohut talliloimi (polyesteriä). Käytän kesällä, jos olen hevosen pessyt kisoja edeltävänä iltana, jotta hevonen ei olisi aamulla ihan likainen ja helpommin puhdistettava, jotta päästäisiin nopeammin kisoihin lähtemään.

Bucasin Sharmrock Power, erinomainen kuivatusloimi! Käytän tätä hevosta kuivattaessa, kun olen sen pessyt.

Bucasin vuoreton sadeloimi, sadekeleihin.

Joku sadeloimi 100g täytteellä (vastaa fleecevuorellista) viileämpiin keleihin, ostin alennuksesta. Tästä en ole oikein pitänyt, ei pidä vettä niin hyvin. Keväämmällä täytyisi ostaa uusi vastaava loimi.

Tällä hetkellä käytössä oleva, Bucasin Freedom Turnout 300g vedenpitävä toppaloimi, olen tykännyt!

Välikauden talliloimi, puuvillaa. On kiva, kun on hengittävää ja hyvin istuva. On oikeasti armeijanvihreän värinen, vaikka kuvassa näyttääkin harmaalta.

Tällä hetkellä käytössä oleva talliloimi, en jaksanut sitä hevosen päältä riisua ja kuvata, elikkä Horsewaren kevyt 150g tallitoppis.

Viimeisenä suosikkini: Eskadronin superhieno tallitoppis, jonka ostin alennuksesta. On 500g täyte, eli käytetään vasta silloin, kun on oikeasti kylmät kelit.

Huh, tulipa kauheasti loimia ja selityksiä. No toivottavasti jaksoitte lukea! Kertokaa, mitä tykkäsitte. :)

varustepostaus part 1

2012-01-17T00:44:00.001+02:00

Varustepostausta on toivottu monet kerrat ja odotettu. Eilen otettiin vihdoin Ansun kanssa kuvia varusteista! Jaan postauksen kolmeen osaan. Tässä ensimmäisessä osassa esittelen purnukat, harjapakin sisällön ja ruuat, mitä Santtu syö. Toisessa osassa tulevat loimet, riimut, korvahuput ja kolmannessa satulatarvikkeet, huovat ja suitset. Pahoittelen etukäteen varustepostaussarjan huonoja kuvia: kameran akku oli loppumasillaan, niin otettiin Ansun kanssa vaan äkkiä kuvat, kunhan niissä jotain näkyy. :D Kotona olleista varusteista otin kuvat digikameralla, niin ei niiden laadussakaan kiittämistä.. No nyt asiaan!

Nahanhoitotuotteet. Tuo effaxin satulasaippua on hyvä, mutta muuten en erityisesti suosi tiettyä merkkiä nahanhoitotuotteissa, ainakaan vielä..

Karvan & hännän selvitysaineet ja shampoot. Tallipojan hevoskiilto on surkea, ei toimi meillä yhtään, kuten ei tuokaan Hööksin spray on - shampoo. Mutta taasen Blue Snow ja Easy White ovat loistavia kimon hevosen pesemiseen! Equipower sheen on ehdoton suosikkini selvitysaineista, Vetrolin ja Stübben tulevat hyvinä kakkosina.

Kertakäyttöhanskoja, sieniä, pumpulia, haavanpuhdistusaineita, sidetaitoksia, kuumemittari, haavasalvaa ja Helosania. Tähän asti ollaan selvitty hyvin näillä!

Kaviorasva, kavioöljy, linimentti, arnika ja hikiviila. Linimenttiä ei oikein käytetä, kun arnika selvästi toimii meillä paremmin!

Harjapakissa on ahdasta, kun näiden lisäksi siellä on yleensä vielä suojat. Pakissa on arnikaa, helosania, selvitysainetta ja kavioöljyä. Näitä käytetään usein.

Meillä on harjoja kovasta pehmeään. Kotona on turhia harjoja lisää, pakissa tarvittavat. Harjakivi on meillä usein käytössä, on ehdoton kimojen hevosten kanssa, saa erittäin hyvin keltaiset läikät pois! Tuota kiillotuskinnasta käytän, kun levitän hevoseen selvitysainetta tai kun viimeistelen hevosen ennen kisoja. Porukasta löytyy lisäksi tietty kumisuat, kaviokoukku ja nyppimiskampa.

ja loput, mitä löytyy harjapakista: reijittäjä, numerolaput, hokkeja, sakset, namipaloja ja kuvasta puuttuvat letityskuminauhat ja ketju, jonka voi kiinnittää riimunnaruun.

Santtu syö Builder Mix mysliä, porkkanoita, pellavaa, kauraa, kivennäisiä, valkosipulia kuureittain ja merisuolaa. Kuvassa myös Effolin namipalapussit, niitä namipaloja Santtu rakastaa!

Täytyi heinäverkostakin napata kuva. :D Käytetään vain traikussa silloin kun ollaan matkalla jonnekin.

Jos joitakin kiinnostaa, niin Santtu syö siis kauraa 2 puoli litraa päivässä ja mysliä 3l. Heinää 8kg.

Kertokaa, mitä tykkäsitte? :) Voisin myös omat ratsastusvarusteeni täälläkin esitellä jos joitakin kiinnostaa?

arvonnan voittaja ja hyppelöitä

2012-01-15T20:39:00.000+02:00

Arvontaan osallistui monta ihmistä, kiitos kaikille osallistuneille! Tänään arvoin voittajan Random Number Generatorin avulla. Voittaja on alliiii, onnea! Laitoin sähköpostia sinulle.

Itse en oikeasti melkein koskaan voita arvonnoissa mitään, mutta muutama viikko sitten voitin heppatarvikkeen jouluarvonnasta Equilinen korvahupun ja satulahuovan, jee!

Tänään hypättiin Santun kanssa (hypättiin viimeksi puolitoista viikkoa sitten) ja että Santtu oli niiiin innoissaan! Se vei minua, eivätkä mitkään ponnistuspuomit auttaneet.. :D Tarkoitus olisi tänään ollut harjoitella hyviä lähestymisiä ja paikkojen katsomista, mutta eipä siitä tullut mitään.. Hevonen vei ja minä vaan roikuin siellä selässä..No toistojen myötä saatiin pari ok pätkää. Lopuksi hypättiin pelkkää linjaa ja koitin saada rauhallisempia lähestymisiä sinne. Hevonen oli alkuun kiireinen ja keilasi puomit, mutta pian se tajusi sitten rauhoittua ja nostella koipiaan. Lopuksi se meni linjan useamman kerran hienosti! :)

Täytyy hypätä useammin, että hevonen pysyisi sitten nahoissaan..:D Ensi viikolla on valmennus ja sunnuntaina kisat, sen jälkeen 2vko päästä ke Ypäjälle ja pe Piia Pantsun valmennukseen, jännää!
Video (c) Ansu, kattokaa miten innoissaan Santtu on..x) Ihana. Ja huomatkaa, miten ei enää tarvitse vaihtaa laukka ravin kautta, kun vain harvoin, jee!

tulevaisuuden suunnitelmia

2012-01-13T20:00:00.002+02:00

Jotkut ovat ehkä hevostalli.netin topiceista lukeneet, että Aki ja Marjo lopettavat Pédantin pidon maaliskuun lopussa ja näinollen Pédantin ratsastuskoulun toiminta loppuu myös. Yksityistallin toiminta jatkuu toisen henkilön toimesta. Aki ja Marjo kuitenkin muuttavat muualle, eli me jäisimme ilman valmentajaa. Haluan ehdottomasti käydä valmennuksissa, sillä me ei pitkälle pötkitä ilman valmentajaa. Harkitsin eri valmentajavaihtoehtoja ja haluaisin sellaisen valmentajan, joka oikeasti valmentaa ja vie meitä eteenpäin.

Ei oikein ollut muita hyviä valmentajia ketkä pystyisi käymään meillä, kuin ehkä Kari Nevala. Eräs tyttö otti yhteyttä häneen ja hän ei pystynyt sanomaan, pystyisikö hän tulemaan viikottain valmentamaan. Saisimme tiedon vasta maaliskuun puolella. Itse aloin miettimään, etten viitsisi ottaa riskiä jäädä ilman valmentajaa jos Kari ei pääsisikään. Sitten olisi melkein mahdotonta äkkiä vaihtaa talliin, missä olisi valmentajia. Eli piti sitten harkita tallin vaihtoa.

Vertailin eri talleja keskenään. Kriteereinäni olivat: maneesi, ei kovin pitkä matka tallille, ei turhan kallista tallivuokraa, valmentaja ja mielellään maastot. Ainoa talli, joka nämä kriteerit täytti, oli Kotimäen tallit. Siellä on uusi valoisa maneesi, kaksi kenttää, maastot ja valmentajia. Taikku Lehtonen valmentaa viikottain ja siellä käy välillä Piia Pantsu ja Sanna Backlund valmentamassa, eli olisi hyviä valmentajia! Sinne tosin pääsee vain autolla, eli minun on hankittava ajokortti ennen maaliskuuta. Soitin Taikulle ja hän sanoi, että saisi todennäköisesti meille paikan järjestymään. Halusin kuitenkin ensin kokeilla Taikun valmennusta, eli sovittiin, että mennään 2vko päästä sinne koittamaan valmennusta ja samalla juttelemaan käytännön asioista. Jos kaikki sujuu hyvin, niin muutettaisiin todennäköisesti sinne.

Santun kanssa on muuten sujunut hyvin. Tänään otettiin rankka 2h koulutreeni ja poika oli treenin lopussa ihan litimärkä päästä peppuun asti. :) Huomenna otetaan kevyt eteen-alas treeni ja ylihuomenna olisi hyppelöt. Tällä viikolla ei ole Aki pitänyt valmennuksia ollenkaan, eli ylihuomenna hypätään itsenäisesti ja Ansu toimii puomipirkkona. Santtu täytyy taas klipata ja koitetaan hoitaa sekin ensi viikolla estevalmennuksen ja sunnuntain harkkakisojen lisäksi.

Ja niin, synttärien vietto sujui hyvin. Kävittiin kahdessa baarissa, juotiin ja tanssittiin. Sain ilmaisia mustikkashotteja sekä kavereilta, että tuntemattomilta miehiltä. Jouduin läpsäisemään yhtä miestä poskeen. :D Kavereita oli mukana hurjat kaksikymmentä ja oli hauskaa! :)

jee

2012-01-11T00:25:00.000+02:00

Paljon onnea minä 18v!
Tänään on synttärit ja kaverit tulevat alkuillasta meille, kun tarjotaan pientä napsosteltavaa.
Sen jälkeen lähdetään baariin juhlimaan. :) Ei tässä mitään muuta, kunhan piti tänne ilmoittaa. ;D

ja tosiaan käyn autokoulua, parin kuukauden päästä on toivottavasti kortti taskussa!

ihania talvikuvia

2012-01-08T22:30:00.000+02:00

Tänään oli ihanan aurinkoinen päivä ja Ansu oli kuvailemassa. Mentiin pellolla n. 20min, pohja oli kova ja epätasainen, joten käveltiin vain. Päädyssä oli eräs tasainen ja sopivan pehmeä kohta, joten ravailtiin siinä muutaman kerran. Tässä Santtu vasta innostui! Santtu oli pörheenä ja tykkäsi niin kovin, ihana. :) Mentiin sitten maneesiin vähän laukkailemaan ja ravailemaan loppuravit eteen-alas. Santtu sai kulkea rennosti ja hakeutua itse alas, ei mitään hiki hatussa vääntöä, vaan semmoista hömpöttelyä. :) Kuvat alla, niitä on monta, kun en osannut valita vain muutamaa tänne. Ansu otti todella kivoja kuvia, siitä iso kiitos hänelle!

ilmeet :D

jalat nousee :D

heppa innostui..

Santtu säikähti lumikinosta..pölö

ja ankeat maneesikuvat..

Rakas hevonen <3

vähän kuulumisia ja arvonta!

2012-01-08T16:58:00.000+02:00

Toissayönä satoi vihdoin ja viimein lunta tännekkin Turkuun! Tähän saakka ei tosiaan ole ollut lunta, kun on ollut vain pimeää, märkää ja liukasta. Itse en lumesta ja talvesta oikein pidä, mutta nyt on kuitenkin kiva, että on selkeästi valoisampaa ja toivottavasti lunta tulee vielä lisää, niin päästään pellolle hankitreenailemaan! :)

Kuva otettu 4.1 ja kuten näette, ei ollut lunta missään ja satoi kaatamalla. Ja kuvassa eittäin tyylikäs parivaljakko.. :D

7.1

Sukulaiset jäivät siis perjantain juhlien jälkeen tänne Turkuun yöksi. Jotkut yöpyivät meillä ja loput hotellissa. Eilen kävittiin aamulla taidemuseossa ja sen jälkeen kävimme Torre-nimisessä ravintolassa syömässä. Ravintola oli hienonnäköinen, mutta palvelu aivan surkeaa: jouduttiin odottamaan ruokiamme lähes 2 tuntia ja ruuan jälkeen odotettiin laskua puoli tuntia.. Väittivät, että ottivat aikaa ja odotimme ruokaa vain jotain 35 minuuttia.. Ruoka oli aika kallista ja sen saamisessa kesti, niin odotimme hienoa ruokaa, niin eiköhän sieltä tullut surkeat annokset. Tilasin sisäfileen mediumina, niin sieltä tuli kypsä pihvi, joka maistui mitättömältä ja annoskoko oli turhan pieni. Tiedetäänpähän ainakin, ettei mennä sinne toiste!

Piti myös laittaa kuva ihanasta kummitytöstä, Hennasta. <3

Tuuli meni eilen Santulla koulutunnille ja he menivät perusjuttuja, kuten väistöjä, laukkaympyrää ym. Santtu oli kuulemma kiva ratsastaa ja sujui hyvin. :) Täytyy taas vaikka ensi viikolla koittaa päästä kuvaamaan heitä, niin saisi heistäkin kuvamateriaalia tänne!

No mutta, nyt riittää höpinä ja siirrytään arvontaan! Elikkä, lupasin järjestää arvonnan, kun lukijoita on 500. Nyt teitä on tosiaan yli 500, eli on arvonnan aika.

Mietin arvonnan palkintoa hetken, koska en halunnut palkinnoksi hevostarvikkeita, kun ei jokainen tätä blogia lukeva omista hevosta, jolle voisi näitä kamoja käyttää. Suurin osa lukijoista harrastaa kuitenkin hevosia tavalla tai toisella. Lopulta keksin palkinnon: kannukset ja kannusremmit Horzelta!

Tällaiset ihanat kannukset ovat arvonnassa

Säännöt tulevat tästä:

Yhden arvan saa olemalla blogin rekisteröitynyt lukija ja kommentoimalla tähän postaukseen jotain.
Toisen arvan saa mukaan linkittämällä tämän arvonnan blogiinsa.
Laitathan kommenttiisi linkin blogiisi, jotta voin ilmoittaa mahdollisesta voitosta sinulle sitä kautta (jos et kirjoita blogia, niin spostikin käy)
huom. pelaathan reilusti etkä ryhdy lukijaksi vain arvonnan takia ja poistu heti arvonnan päätyttyä, kiitos.

Aikaa osallistumiseen on tasan viikko, eli 14.1 saakka. Tervetuloa kaikki mukaan koittamaan onneanne!

hauska kauden aloitus ja synttärien aikaista viettoa

2012-01-07T01:23:00.003+02:00

Meillä oli tänään kauden ekat kisat! Hypättiin naapuritallilla harjoitusestekisoissa pelkkä metri. Hyppytaukoa on vähän aikaa sitten ollut yli kuukausi ja näinollen myös kisataukoa pitemmän aikaa. Heti verkassa Santtu oli niin innoissaan ja radalla se kuskasikin minua, mutta hauskaa oli molemmilla! :D Radalla ratsastin pitkät tiet, jotta ei olisi rysäytetty esteiden sekaan. Tultiin kolmosesteelle huonosti, mutta muuten sujui ihan hyvin. :) Annan kuvien ja videon kertoa enemmän! Kuvat (c) Ansu ja video (c) Tuuli.

yleisö oli jälleen pelottava..

verkkaa..

hups

Santtu innoissaan..

Täytyy nyt taas saada kisarutiinia, että hevonen vähän rauhoittuisi ja sitten voidaan taas ratsastaa lyhyempiä teitä ja aikaa. Seuraavaksi olisi omalla tallilla harjoitusestekisat 22 päivä, jossa hypätään metri ja kymppi. 25 päivä lähdetään Akin hevosautolla porukalla Ypäjän keskiviikkokisoihin. :)

Heti kotiin tultuani vaihdoin vaatteet, kun sukulaiset olivat meillä (serkukset, kummit tädit, sedät ja isovanhemmat). Vietettiin minun ja siskoni synttäreitä (sisko täytti joulukuussa 16 ja minä ensi viikolla 18). Syötiin, rupateltiin ja avattiin lahjoja. Sain viinipullon, ruusun, lahjakortin, Alvar Aallon kynttilälyhdyn ja rahaa. Perheeltä ja Villeltä saan kuulemma lahjat vasta synttäripäivänäni. :) Vanhemmilta oli hauska yllätys: tällaiset kakut saatiin!

me pikkuisina :D kukaan ei raaskinut kakusta leikata kohdat päästämme..heh

ja sisko sai tädiltä tällaisen mieskalenterin, saatiin hyvät naurut :D

Ja enää yksi lukija, niin sitten teitä lukijoita on 500! Eli arvonta luvassa hyvin pian..;)

treeniä

2012-01-04T02:13:00.000+02:00

Eilen mentiin pitkästä aikaa koulua ihan koulusatulalla. Itse tunnen oloni kotoisaksi estesatulassa ja meninkin koulusatulalla viimeksi koulukisoissa, eli 2kk sitten.. Santtu oli alkuun todella jännittynyt ja hermostunut, mutta hetken aikaa työskenneltyämme se rentoutui ja kulki hienosti! Ansu harmikseni unohti ladata kameran akun, niin ei kerkennyt paljoa kuvailemaan ennenkuin akku loppui, mutta kiitos silti hänelle kuvista ja videoista! :) Videokoostetta en jostain syystä onnistunut lataamaan youtubeen, vaikka koitin kahteen kertaan. Nyt en jaksa uudestaan koittaa, vaan menen nukkumaan, joten laitan alle kuvakaappaukset videoista.

oon rakastunut tuohon loimeen <3

hih, yhdellä jalalla

Tänään oli estevalmennus. Hypättiin alkuun kavaletteja ja pari kertaa tehtäväpätkät läpi ja lopuksi rataa. Radassa oli suhteutettu 4 laukan välillä, kavaletti, innarisarja ja pysty-okseri sarja 2 laukan välillä. Santtu oli niin innoissaan ja kuumui paljon. En kuitenkaan lähtenyt vetotaisteluun vaan esteiden jälkeen pysäytin aina menemällä päin seiniä. Aki sanoi, että kyllä hevonen siitä oppii joskus hidastamaan, kun tarpeeksi usein pysähdytään seinän avulla. Nyt hevosen into kuitenkin voitti älykkyyden. ;D Sujui kuitenkin muuten tosi hyvin ja saatiin kehuja. Hypättiin lopuksi vähän isompaa, viimeinen okseri oli n. 125cm. Oli kiva pitkästä aikaa hypätä kunnolla ja hyvillä mielin lopetettiin treeni. :) Perjantaina sitten naapuritallin harkkakisoihin hyppäämään pelkkä metri näin kauden aloitteeksi ja sitten 22 päivä omalla tallilla harkkakisat, jossa mennään metri ja kymppi.

naapuritallin seuraestekisoissa joskus pari kuukautta sitten, heppa oli vähän innoissaan ja veti isoja loikkia. ;D

kulunut vuosi ja uudenvuoden juhlat

2012-01-03T03:02:00.004+02:00

Sain Kaktulta haasteen, kiitos hänelle!

Idea on se, että listataan 10 parhainta, hauskinta, ihaninta, kamalinta, mutta mieleenjääneimpiä tapahtumia vuodelta 2011, ja toiveita, odotuksia tai miksei lupauksia vuodelle 2012. Sitten haastetaan vähintään 3 henkilöä tekemään sama, mutta toki muutkin saavat tämän halutessaan tehdä. Haastan Ansun, Oonan ja Fridan.

Itse muistan huonosti vuoden kohokohtia, mutta nyt selailin kuvia ja koitan laittaa joitakin juttuja kuluneesta vuodesta!

1. Elämäni toiset harjoitusestekisat ja ensimmäinen 90cm ikinä, 13. helmikuuta, Hobis, 0vp

2. Aloitin Delfin vuokraamisen maaliskuun alkupuolella

3. Ensimmäiset aluekisat ja eka metri, 7.5

4. Hypättiin uusinnassa ensimmäinen 110cm, 11.6. Saatiin valkoinen ruusuke. :)

5. Vietin ihanan kesän valmentautuen, kisaten ja ystävien kanssa

6. Sitten tulikin yhtäkkiä eteen Saksan reissu

7. Ja tässä välissä saatiin 10.7 harrastemestaruudesta (100cm) pronssia

8. Poika saapui vihdoin kotiin 14.7 ja olin onnessani

9. Ensimmäiset kisat Santun kanssa, Kake 90&100cm 28.7

10. Ensimmäinen sijoitus Santun kanssa, seuraestekisoissa 18.9

Tällainen vuosi minulla oli hevosrintamalla näin lyhyesti. Olen todella paljon kokenut ja oppinut uutta. Toivon kokevani ja oppivani vuonna 2012 vielä enemmän, pääseväni kisaamaan junnucuppia ja 110-120 ratoja. Innolla odotan ensi kautta! :)

Siirrynpä kertomaan vähän uudenvuoden juhlista. Kävimme perjantaina ruokaostoksilla ja tulikin iso kasa ostoksia. Tämän päälle vielä omat tavarat, alkoholit ja raketit, niin auto oli supertäynnä. Ajeltiin sitten mökille ja aloitettiin illanvietto. Pelattiin juomapelejä ja sitten mentiin saunaan. Saunottiin aamuviiteen asti ja oli hauskaa!

Lauantaina heräsin sitten kolmen maissa iltapäivällä ja kävittiin äkkiä alkossa ostamassa lisää juotavaa, kun edellisiltana meni jo suunnitteltua enemmän juomia, hups. Ostettiin myös vähän lisää syötävää ja palatessamme alettiin laittautumaan teeman mukaisesti, eli leffastaroiksi. Minä pukeuduin cowboyksi ja kaikilla oli kunnon asut, mikä oli siistiä! Syötiin ja otettiin jokaisesta kunnon kuvat asuista. Sitten alettiin juhlimaan, pelattiin juomapeliä ja oli hauska ohjelma myös välissä. Sitten taas saunaan ja saunoin aamukymmeneen asti, jolloin vasta menin nukkumaan. Sain ruhtinaalliset kolmen puolen tunnin yöunet eli voitte arvata millainen oli olo eilen ja jouduin siinä lähtemään tallille (mutta se kannatti, Santtu oli super!). Eli oli mahtava viikonloppu ja pitkästä aikaa tuli juhlittua kunnolla. :) Alla pari kuvaa viikonlopusta!

vähän ruokaa viikonloppua varten..

perjantai-illan juomapelejä..

ja herkullisia shotteja kermavaahdon kera, nam =)

tässä mä lauantai-iltapäivällä juuri heränneenä ja meidän mökki :)

lauantaina laittautumista ennen illanviettoa

jee

sitten vähän kuvailtiin Lauran kanssa kaikki läpi (meni pari tuntia)

jaa..

ihana Ansu :D

Päätin laittaa kaikkien asut teillekkin nähtäväksi, eikö olekkin hienoja asuja!

ja porukkakuva!

syötiin herkullista ruokaa

tanssahdeltiin ulkona rakettien paukkuessa

ja vähän kermavaahto-ohjelmaa, jossa tuli hyvät naurut :D tähän on parempi lopettaa kuvat!

Tällainen uusivuosi oli meillä näin lyhyesti, hauskaa oli! :) Mitäs tykkäsitte tämmöisestä "koosteesta", teenkö näitä toistekkin?

aikaiset toivotukset

2011-12-30T00:46:00.000+02:00

Huomenna ratsastan Santun aamulla ja sen jälkeen lähden mökkeilemään su asti. Lauantaina Tuuli menee Santun ja sunnuntai-illalla minä. Meillä on koko viikonlopun juhlat eräässä vuokramökissä ja juhlimassa on mukana yhteensä 30 henkilöä. Meidän täytyy lauantaina pukeutua joksikin elokuvasankareiksi ja minun asuni paljastuu blogissa vasta uudenvuoden jälkeen. Vinkkinä on, että asussa on jotain ruudullista mukana, jos joku arvaa oikein! ;) Ruokaa ja juomia on varattu kiitettävästi, joten tulee varmasti olemaan hauskaa!

Kun pääsen seuraavaksi vasta ensi vuonna tänne blogiin kirjoittelemaan, niin toivotan jo nyt teille

Railakasta uudenvuodenaattoa ja menestystä ensi vuodelle!

ratsastelua, valmennus ja vähän shoppailua

2011-12-28T19:58:00.001+02:00

Sisko ratsasti eilen Santulla. Ennen ratsastusta meitä odotti mukava yllätys: Santtu oli yltä päältä kurassa, pääkin. Pestiin jalat ja onneksi loimen alta oli hevonen puhdas! Päätä ei saatu kovin puhtaaksi kun oli märkää kuraa.. Ratsastin ensin alkuverryttelyt ja sitten sanoin Teresalle, että voi nousta nyt selkään. Hän ei oikein halunnut, mutta pakotin hänet selkään. :D Sitten hetken neuvoin, kun he työskentelivät hetken käynnissä vähän väistöjä ja taivutuksia. Sisko kehui, miten herkkä Santtu on. Sitten, kun nostivat ravin, siskon suupielet nousi leveään hymyyn. Menivät hetken harjoitusravissa, muutama kierros laukkaa ja loppuravit eteen-alas. Ratsastuksen jälkeen Teresa oli erittäin tyytyväinen ja kehui, ettei ole todella pitkään aikaan ratsastanut yhtä mukavaa ja herkkää hevosta, vaikka hevonen olikin vaativa. Hän sanoi, että tulee nyt mielellään uudelleen Santtua ratsastamaan, jee! Paitsi sillä ehdolla, että saavat jatkossakin gramaaneilla mennä. :)

ainoa "selkeä" kuva, minkä sisko sai meistä :D

hymy korvissa :)

Tänään oli ensimmäinen estevalmennus 3 viikon hyppyloman jälkeen. Aki kyseli ontumisesta ja kerroin kengän olleen liian pieni. Hän sanoi, ettei nyt pitäisi hypätä isoja. Sanoin, että kengittäjän mukaan nyt voi jo ihan normaalisti mennä. Aki hermostui ja sanoi, että oli paskapuhetta. Kengittäjä menee sitten vaihtoon.. Hevosen kavio ei heti parannu, kuten ei ihmisen kynsikään. Ei ole kiva, kun kipeään kavioon iskeytyy valtava paino hypätessä. Niinpä hypättiin pikkuesteitä. Santtu oli kuitenkin niiiiin innoissaan! Se meinasi esteiden jälkeen lähteä viemään ja veti muutaman loikan, hih. Valmennus sujui kuitenkin suht hyvin. Hypättiin myös lopuksi pikkurataa, joka ei ekalla kerralla sujunut, mutta toisella kerralla meni hyvin. Alla video radasta (c) sisko. Aki sanoi, että me ei nyt hypätä ensi viikon tiistaihin saakka ollenkaan, silloin vasta on seuraava valmennus ja katsotaan, onko hevonen oikeasti hyvä. Tänään hevonen ei hypännyt yhtä hyvin kuin yleensä.

Jotkut tarkkasilmäiset ehkä huomasivat, ettei minulla olekkaan CO Wellingtonia, vaan vaihdoinkin sen AYR8 kypärään. Wellington tuntui päähäni pieneltä ja kysyin yhtä kokoa isompaa, mutta sitä ei löytynyt. Minulle tarjottiin tätä kypärää sovitettavaksi ja tykästyin tähän vielä enemmän, joten vaihdoin tähän. :)

Tänään olin siskon kanssa kaupungilla shoppailemassa meidän lahjakorttimme pois. Ostin Stockmannin lahjakortilla uuden korkeavyötäröisen bilehameen, kasvonaamioita, dödön ja hiuslakkaa. Body Shopista ostin ihanan vartalokuorintapurkin ja luomivärin, joka oli alennuksessa. Sen jälkeen kävittiin kirpputorilla viemässä myytäviä tavaroita ja sieltä nappasinkin mukaan kaksi neuletta yhteishintaan 5e! Nyt me lähdetään tuhlaamaan myös lahjaelokuvaliput ja katsotaan joku Tower Heist. Hyvää illanjatkoa teille!

ennakkoluulot pois!

2011-12-27T20:15:00.001+02:00

Kumpi olisit mieluummin, sokea vai kuuro?

Tähän kysymykseen olen monet kerrat törmännyt ja vastauksia on aina yhtä mielenkiintoista kuulla. Moni valitsee mieluummin sokeuden, jos ei ole aiemmin ollut kuuron kanssa tekemisissä. Kun on päässyt kuuroon tutustumaan, niin usein ihmisten mielipide muuttuu. Jotenkin ihmiset olettavat usein, että kuurot eivät pysty elämään normaalia elämää, eivätkä pärjää omillaan. Sitten hämmästytäänkin, kun kuuroon tutustuu paremmin. Me elämmekin normaalisti, käymme koulussa, töissä ja harrastuksissa. Meillä on ystäviä, oma kieli ja kulttuuri.

Olenkin useasti miettinyt, miten on mahdollista, että valitsisi mieluummin sokeuden. Se on kyllä enempi kiinni siitä, mitä arvostaa omassa elämässään. Esimerkiksi niille, keille musiikki on tärkeintä, on kuulo myös erittäin tärkeää. Itse en kuitenkaan pystyisi kuvittelemaan, että luopuisin näöstäni kuulon sijasta, sillä sokeana ei pysty koskaan elämään itsenäisesti, harrastamaan normaalisti eri lajeja, käydä yksin shoppailemassa, eikä nähdä maailmaa ja ihmisten kasvoja. Kuuron elämä on visuaalista. Jokaisen elämän miellyttävyys riippuu kuitenkin ennen kaikkea omasta asenteesta ja siitä, miten asiat näkee.

Me elämme normaalia elämää. Monet kerrat olen kuitenkin törmännyt ennakkoluuloihin eri tilanteissa. Ennakkoluulot aina vaikeuttavat tilanteita ikävällä tavalla. Kuurojen on hankalempi saada töitä, sillä hyvin usein sattuu niin, että kun kerrotaan olevansa kuuro, niin työnantajaa ei kiinnostakkaan. Moni pelkää erilaisuutta ja välttää hankalempia tilanteita. Kun minä etsin joskus vuokrahevosta, niin oli moni kiinnostunut minusta, kunnes kerroin kuuroudestani. Silloin ei enää sähköposteihin vastattu, mikä oli todella turhauttavaa. Muutama kuitenkin oli rohkeampi ja uskalsi antaa minun tulla sinne koeratsastamaan hevosensa. Jokainen, kenen hevosta olen vuokrannut, on kuitenkin ollut tyytyväinen.

Talleilla ja koulussa on myös tullut vastaan tilanteita, jossa ihmiset eivät yksinkertaisesti olleet uskaltaneet tulla juttelemaan. Enhän minä muista poikkea oikeastaan millään tavalla, minähän olen samanlainen nuori tyttö, joka tykkää hevosista. Minulla vaan puuttuu kuuloaisti ja on eri kieli. Ei sen enempää. Yleensä porukasta on kuitenkin löytynyt joku rohkeampi, joka on uskaltanut tulla juttelemaan ja sen kautta muut tulevat perässä.

Näiden ennakkoluulojen takia meidän on annettava itsestämme hyvä kuva. Kuulumme vähemmistöön ja siksi yhden kuuron perusteella luullaan, että kaikki muut ovat samanlaisia. Jos joku on esimerkiksi saanut laiskan ja huonon kuuron työntekijän työpaikkaansa, ei hän yleensä halua toiste kuuroja ottaa. Meitä on kuitenkin erilaisia, on ahkerampia, laiskempia, älykkäämpiä ja vähemmän älykkäitä. Jokainen kuuro on persoona, niinkuin muutkin ihmiset. Yhden kuuron perusteella ei pidä yhtään johtopäätöksiä tehdä. Sama juttu on esimerkiksi ulkomaalaisten kanssa. Jos yksi varastaa, niin tuomitaan kaikki samanlaisiksi, vaikka toinen olisikin parempi kansalainen.

Meillä kuuroilla puuttuu kuuloaisti, mutta kuurous on vain hidaste, ei missään nimessä este! Mekin pystytään kaikkeen missä muutkin. Tällä kirjoituksella toivonkin saavani teidät harkitsemaan, onko teillä joskus ollut ennakkoluuloja joitakin ihmisiä kohtaan ja miksi. Antakaa jokaiselle samalla tavalla mahdollisuus ja olkaa rohkeita. Tutustukaa erilaisempaan ihmiseen, vaikka se ehkä alkuun tuntuisikin vaikealta. Lopulta kuitenkin huomaatte, ettei se niin vaikeaa ollutkaan!

olkaa ennakkoluulottomia, rohkeita ja nauttikaa elämästä!

hauska haaste: parhaat tippumiskuvani

2011-12-26T22:10:00.001+02:00

Haasteena on valita paras/parhaat tippumiskuvasi hevosten kanssa. Voit valita myös jonkun muunkin epäonnistumiskuvan, ei tarvitse olla välttämättä tippuminen.

1. Valitse parhaat kuvat
2. Kerro niistä: esim. milloin kuva on otettu, kuka otti, miksi tipuit, sattuiko/kävikö mitenkään ym.
3. Haasta haluamasi henkilöt

Minun paras tippumiskuvani ikinä on varmasti tämä:

harjoiteltiin vähän sirkustemppuja :D

Kuva on otettu vuosi sitten, oltiin estetunnilla ja hevonen kielsi esteestä ja veti perään pukin ja lennähdin tyylikkäästi maahan. Menin heti selkään takaisin ja otettiin uusiksi. Hevonen oli eräs ratsastuskoulun tamma, joka ei soveltunut ratsastuskouluun ja se myytiinkin. Se oli minun lempihevoseni, ehdottomasti. Olen aina tykännyt haasteista ja tässä tammassa oli tarpeeksi haastetta sille päälle tullessaan! Sen kanssa sain ehdottomasti parhaat tilannekuvat ja pukkitasapainoni kehittyi vielä paremmaksi, kun hevonen veti aikanmoisia rodeosarjoja: hyppäsi pystyyn, pukkasi ja pomppi ilmaan monta kertaa putkeen. Pari tilannekuvaa lisää tämän hevosen kanssa:

kuvasarja, kun hevonen veti aikanmoisen sarjan rodeota. pysyin kuitenkin selässä :D

kyllä niitä hyviäkin hetkiäkin oli paljon, ihana tamma <3

Toiseksi parhaimmat tilannekuvani sain varmasti toisen tamman, Ellin kanssa. Elli on Pédantin ratsastuskoulun hevonen ja yksi suosikeistani siellä, meninkin sillä paljon kun kävin tunneilla.

näytänpä iloiselta :D silloin kyllä nauratti!

Ellin pukit eivät myöskään olleet mukavia, se kun hypähtää ensin ilmaan ja sitten pukkaa. Sillä oli keväällä sellainen vaihe päällä, että se pukitti todella paljon ja veti kauheita rodeosarjoja. Yllä olevassa kuvassa Elli oli ensimmäistä kertaa ulkona maneesikauden jälkeen ja heti alkutunnista pukitteli. Sanoin Marjolle, että mä tipun varmasti tällä tunnilla! Marjo vastasi vaan naureskellen että hyvä kun tiedän sen jo valmiiksi. Tällöin vieläpä hypättiin. Tätä kuvasarjaa ennen Elli veti esteen jälkeen rodeosarjan ja lopulta onnistui tiputtamaan minut. :D Tipuin kuitenkin vain kerran tämän tunnin aikana.

Elli on myös joskus niin tammamainen. Kerran oltiin harjoitusestekisoissa ja hypättiin metrin luokka. Alkurata sujui todella hyvin, kunnes tultiin tälle ihan tavalliselle okserille. Elli vain yhtäkkiä stoppasi. Tultiin yhä uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Vaikka toin hevosen hyvin, se kielsi. Esteen jälkeen raipatin ponia perseeseen ja lopulta päästiin siitä yli, niin loppurata sujuikin taas..Pieni tamma!

ei tykkäillyt raipasta..

pieni tamma<3

Näitä pukittelevia hevosia on tullut vastaan monta ja näiden myötä onkin tasapainoni kehittynyt. Laitan alle vielä pari tilannekuvaa!

ja siinä meni nilkka paskaksi, kun jatkoin matkaani maahan nilkka edellä..

verkassa näin, mutta radasta tuli valkoinen ruusuke :D

poni kaatui esteen jälkeen, kun sen jalat menivät sekaisin

hups

No tässä oli varmaan ne parhaimmat (tai pahimmat, ihan miten te miellätte!) tilannekuvat. Hevosten kanssa olen tähän mennessä saanut käteen tukilastan, jalkaan kipsin ja muutenkin loukkaantumisia tullut kiitettävästi. En kuitenkaan ole koskaan tippumisen jälkeen jättänyt hommaa kesken. Ratsastan ensin raivokkaasti niin kauan kunnes saadaan homma sujuvaksi, niin sen jälkeen vasta katson, onko itselleni jotain sattunut. :D Olen myös melkein aina nopeasti palannut hevosen selkään kipeiden paikkojen kanssa, kuten esim. Delfiltä tippuessani sain kepit, mutta menin seuraavana päivänä jo ratsastamaan ja parin päivän päästä kisoihin hyppäämään. En voi sisukkaalle luonteelleni mitään.. :D

Haastan Lauran, Kaktun ja Sennin!

Ollaan muuten nyt Santun kanssa aloitettu taas kunnon treenit, jee! Tänään mentiin koulua ja Santtu oli mahtava. :) Huomenna sisko lupautui nousemaan selkään pitkästä aikaa, kun ei ole sen yhden kerran jälkeen oikein halunnut selkään (silloin Santtu vei siskoa). Nyt sain hänet puhuttua ympäri ja hän suostui sillä ehdolla, että mennään gramaaneilla. Näin sisko varmistuu, ettei Santtu vie häntä taas. Ylihuomenna on 3vko hyppyloman jälkeen vihdoin estevalmennus, jee! Ansu toivottavasti tulee kuvailemaan, eli palataan ylihuomenna uusien ratsastuskuvien kera!

joululahjoista ja vähän Santun kuulumisia

2011-12-26T01:49:00.002+02:00

No jos minäkin esittelen joululahjani, kun muutkin esittelevät..!

Villeltä ja villen vanhemmilta toivoin rahaa, että voisin ostaa Santulle jotain. Rahoilla ostinkin ruudullisen villaloimen, Bucasin saderatsastusloimen ja ruudullisen satulahuovan + samaa kuviota olevan riimun. Vanhemmilta sain Santulle uudet kisasuojat ja Eskadronin paksun sisätoppiksen (jos se kylmä talvi tulee joskus). Näistä on kuvia tulossa varustepostauksessa!

Sanoin vanhemmille, että nämä riittävät lahjoiksi. Sain heiltä kuitenkin vielä kovalevyn (jee!), kylpytakin, lapaset ja pyjaman. Ansulta sain lapaset, suklaata, Santulle heppanameja ja lahjakortin Body Shopiin. Kummeilta sain lahjakortit Stockmanniin ja elokuviin. Siskolta sain ihanan suoristusraudan, jes! Vanha oli kamala ja veti jatkuvasti hiuksia.

Tänään kävittiin ystäväperheen luona jouluruokia syömässä ja huomenna matkustetaan Helsinkiin äidin perhettä ja kummityttöäni tapaamaan (ja siellä taas syödään). Sieltä saan luultavasti vielä pari pientä pakettia. :)

Tänään ratsastin Santun pitkästä aikaa kunnolla! Mentiin puolentoistan tunnin treeni maapuomeilla ja kavaleteilla. Otin gramaanit, ettei Santtu ihan kuskaisi minua 3vko puomi/hyppytauon jälkeen. Santtu oli erittäin energinen ja menevä, mutta oikein kiva! Nyt palataan taas normaaliin treenirytmiin ja hevosen osalta on lomat lomailtu. Alkuviikosta toivottavasti olisi estevalmennus, että päästäisiin pitkästä aikaa hyppäämään! :) Jotta tästä ei tule ihan tylsää postausta, lisään alle videon metrin radasta viimeisimmästä kisoistamme Ypäjällä.

Kisoista tulikin mieleen, että meillä olisi pitkästä aikaa taas kisat 6.1, kun naapuritallissa on harjoituskisat. Hyppäisimme pelkän metrin, näin kauden aloitteeksi. Omassa tallissa on taas harjoitusestekisat 22.1, eli siihenkin todennäköisesti mennään. :) Täytyy myös katsella jotain harjoitus-/seurakoulukisoja, jotta saataisiin kouluradoiltakin lisää kokemusta!

vähän joulujuttuja

2011-12-24T01:04:00.002+02:00

Tänään ratsastin Santun ensimmäistä kertaa viiden lepopäivän jälkeen. Mentiin gramaaneilla, ettei hevonen kuskaisi minua. Santtu oli yllättävän kiva ratsastaa ja hyvän tuntuinen, vaikkakin todella energinen ja sen rauhalliseksi saaminen oli kovan työn takana. Mentiin alkuverryttelyjen jälkeen muutama kierros laukkaa, sitten hetken harjoitusravissa ja loppuravit eteen-alas, kesto yht. n. 30min.

Illemmalla siivottiin vähän kotia, koristeltiin siskon kanssa joulukuusi ja laitettiin pari jouluesinettä esille. Meillä on joulusukatkin, joihin äiti pisti pienet paketit. Koristeltiin loput pipareista ja pystytettiin piparimökit. :) Huomenna on aamulla riisipuuroa, aamupäivällä tallillamme aattoratsastus ja sen aikaan muu perhe käy isovanhempien haudalla ja joulukirkossa (jokavuotinen perinteemme). Sitten olisi joulusauna, jouluruoka ja lopuksi lahjojen avaaminen!

Tämmöinen lyhkäinen postaus tällä kertaa. Varustepostaus valitettavasti siirtyy, mutta kai maltatte odottaa. :)

Rauhallista joulua teille, nauttikaahan läheisten seurasta, hyvästä ruuasta (jos jouluruuasta pitää), mahdollisista lahjoista ja rentoutukaa!

jee

2011-12-21T17:47:00.002+02:00

Hevonen ontui eilen vielä todella pahasti ja oli kolmijalkainen, että sai pysyä karsinalevossa. Kengittäjä tuli ja laittoi kumipohjalliset ja kengät päälle, kun Santun kavion kärki oli niin arka ja kipeä, että kumipohjallinen suojaa sitä. Nyt se saa olla siellä seuraavaan kengitykseen asti, kun ei kuulemma haittaa mitenkään. Kengittäjä pyysi seuraamaan tilannetta parin päivän ajan ja ottamaan häneen yhteyttä, jos muutosta ei tapahdu.

Itse ehdin jo ajatella, olisiko Santulla kehkeytymässä kaviopaise tai jotain vastaavaa, kun ontuminen oli niin rajua. Tänään kuitenkin riemastuttiin, kun Santtu ei ontunut yhtään. Kävelytettiin sitten Santtua maneesissa ja otin yhden lyhyen ravipätkänkin, eikä ontumista ollut. Kun oltiin palaamassa tallille, Santtu veti omaa rodeota hyppelehtimällä ja pukittelemalla, eli terveeltä vaikuttaa. :)

Huomenna Santtu saa kuitenkin lepäillä ja kävelee vaan kävelykoneessa n. tunnin rauhallisesti. Sitten ylihuomenna ehkä voisi ratsastaa jo kevyesti, kun Santulla tuntuu tuota energiaa kertyneen enemmän kuin tarpeeksi (mikä ei kylläkään ole ihme, kun on ollut karsinalevossa kaksi päivää)..Lauantaina on tallillamme aattoratsastus, johon varmaan mennään myös.

Hööksin talviratsastussaappaat eivät muuten sopineet minulle, joten joudun palauttamaan ne, plääh! Tilasin myös korvahuput ja ne ovat älyttömän pitkät korvista!? Ompelen varmaan ne korvaosat jotenkin pienemmiksi, kun olivat kuitenkin aika halvat ja ovat muuten kivannäköiset. Nyt iskin silmäni Hööksillä myynnissä olevaan jännään, erikoiseen, mutta mielestäni hienoon huopaan! Tämä huopa varmasti jakaa mielipiteet, kerro rehellisesti omasi! Tilaisin tuon luultavasti jossain vaiheessa.. :)

hevoseton on huoleton

2011-12-19T21:06:00.000+02:00

pieni potilas :(

Eilen Tuuli meni Santulla ja lähetti minulle tekstiviestin: "Santtu ontuu. Ravissa paljon ja käynnissä on epämääräinen. Oli heti tallista ottaessa tosi jäykkä ja haluton." Parin tekstiviestin jälkeen laittoi: "Sain liinan lainaan ja pystyin juoksuttamaan. Oikea etujalka on jalka jota S ontuu, mutta mitään näkyvää vikaa en löydä. Ontui pahemmin kovalla pohjalla, esim. tallikäytävällä mikä voisi viitata kavioon."

He tutkiskelivat vielä jalkaa, eikä mitään löytynyt. Ajateltiin, että hevonen on ehkä vaan reväyttänyt jalkansa esim. tarhassa juoskennellessaan. Tänään menin tallille toivoen parasta, mutta pahimpaan varautuen. No Santtu edelleen ontui ja nyt pahasti. Nyt kavio oli lämmin ja sisäsyrjä oli hieman turvonnut (eilen tätä ei ollut). Kavion perusteella uskottiin, että johtui jotenkin kengityksestä kun Santtu kengitettiin perjantaina. Lauantaina hevonen oli vielä normaali, mutta jalka huononi pikkuhiljaa. Nyt Santtu ei edes seisoessaan pystynyt varaamaan painoaan kipeään jalkaan.

Kutsuin kengittäjän heti tänään paikalle. Hän otti kengän pois ja sanoi, että kenkä oli puristanut ja siksi saanut Santun ontumaan. Nyt Santtu on ilman kenkää vuorokauden, että kavio saa levätä ja toivottavasti on huomenna parempi. Huomenna kengittäjä löisi uuden kengän jalkaan. Voi pientä, toivottavasti poika paranee pian!

viikonloppu ja joulujuttuja

2011-12-18T13:07:00.000+02:00

Toissapäivänä ratsastin Santun 3pv kävelypäivän jälkeen. Santulla oli kauheasti energiaa ja ravit mentiin keskiravein. Laukassa hevonen veti valtavan isoa laukkaa. En kuitenkaan viitsinyt kauheasti pidätellä, ettei tulisi mitään tappelua, kun ratsastus oli kuitenkin lyhyt (alle 30min). Eilen ratsastin n. 30min gramaaneiden kera eteen-alas ja Santtu oli todella hyvä ratsastaa! Tänään Tuuli menee n. 40min + maastoon kävelemään.

Huomenna treenataan taas normaalisti ja loppuviikosta aletaan hyppäämään 3vko hyppyloman jälkeen. Itselläni on jo ikävä esteitä ja saa nähdä miten paljon Santtu kuskaa minua kun päästään pitkästä aikaa hyppäämään. ;)

Perjantaina kävin kavereiden kanssa megazonea pelaamassa ja olin porukan huonoin. :'D En yhtään osannut pelata sitä, paintball on minusta kivempaa! Kävittiin megazonen jälkeen syömässä. Lauantainpäivällä perheen kanssa otettiin joulukorttikuvat, kun äiti halusi Santunkin mukaan. Illan vietettiin Villen siskon luona kavereiden kanssa jutellen ja pizzaa syöden. Tänään lähdetään pian kuurojenyhdistyksen puurojuhlaan, jonne tulee viittomakielisiä vauvoista vaareihin. Siellä syödään riisipuuroa ja jutellaan. Illemmalla mennään siskon kanssa katsomaan Villen ja kavereiden sählymatsia. :)

syömässä, naminami (huomatkaa, miten kädet viittoilevat :))

poikaa ei oikein kiinnostanut joulupuuhat :D

isä ja Santtu :)

Ja alla tämä joulukorttimme, jonka jaan myös teille lukijoille!

tyylikkäitä kuvia

2011-12-16T00:42:00.001+02:00

Olin tänään kuvailemassa Ansun tuntia ja sen jälkeen mentiin Santtua harjailemaan. Keksittiin, että jos otettaisiin pari kuvaa vertailuksi, kun aloitettiin myslien syöttö yli 3vko sitten. Ei mitään radikaalia muutosta, mutta Santtu alkaa näyttämään kivalta. :) Kuvista ei kuitenkaan oikein paljon mitään tullut, kun Santtu halusi kokoajan karsinaan, minne olin jo ruuat laittanut. Santtu ei malttanut pysyä paikoillaan ja hääri kokoajan jotain. No, tästä tulee epäonnistuneiden kuvien kollaasi (joiden seassa ehkä yksi ihan ok kuva) ja lopuksi pari "söpöstelykuvaa". ;D Joku päivä kun on lunta ja aurinkoista, mennään ulos ottamaan parempia kuvia!

söpöööt <3

Santtu näyttää laamalta..

kieli

Santtua ei kiinnostanut..

on tää vaikeeta..

kirahvi

ei edelleenkään kiinnosta..

söpö hevonen<3

rapsutirapsuti<3

Ansun taideteos :D

Huomenna ratsastan Santun kolmen vapaapäivän jälkeen (ma oli rokotus ja kokonaan vapaa, ti tunnin maastokävely, tänään kävelykone 45min). Saa nähdä, millainen kävelevä aikapommi on sitten allani! Tämän koko viikon otetaan kuitenkin kevyemmin, toivottavasti Santtu ei kauheasti lähde viemään. ;) Ps. uusi CO kypärä ostettu!

400 lukijaa!

2011-12-14T23:15:00.000+02:00

Nyt blogissani on yli 400 rekisteröitynyttä lukijaa, ihan mahtavaa! Toivottavasti viihdytte blogissani jatkossakin. :)

400 lukijan kunniaksi lupaan tehdä vihdoin sen varustepostauksen, kun sitä on toivottu useamman kerran. Koittaisin saada postauksen pian valmiiksi ja julkaista sen viimeistään ennen jouluaattoa.

Sitten, kun JOS 500 lukijan raja joskus rikkoontuu, on luvassa arvonta! Joten, olkaa skarppina. ;) Ja anonyymit, rekisteröitykää ihmeessä bloggeriin ja lukijoiksi, sillä arvontaan pääsee mukaan vain rekisteröityneenä lukijana.

KIITÄMME TEITÄ LUKIJOITA! <3

Vielä yksi juttu, toivoisin lukijoilta vastavuoroisesti aktiivisuutta kommentoinnissa ja palautteissa.
Olisi hauska tietää, miksi juuri sinä luet blogiani?

kesän ikävöintiä ja jotain varustehömpötystä

2011-12-13T22:26:00.002+02:00

Eilen ratsastelin Santulla koulua ja poika oli kiva! Energiaa piisasi, mutta Santtu suoriutui sekä ravi- että laukkaväistöistä hyvin ja oli hyvin kuulolla. Tänään Santtu rokotettiin ja se sai kokonaan vapaapäivän. Sekä huomenna että ylihuomenna mennään maastoon vain kävelemään ja loppuviikosta palataan pikkuhiljaa normaaliin liikutukseen. Kengittäjä ja hieroja tulevat myös tällä viikolla. Hyppylomaa on edelleen ensi viikon loppupuolelle asti ja sen jälkeen käydään taas valmennuksissa. :)

kesä <3

Minulla on ikävä kesää, se saisi tulla jo äkkiä! Täällä on onneksi vielä suht lämmintä (esim. tänään oli +6 astetta), eikä ole lunta. Sopii minulle, ei tarvitse palella ja rämpiä lumessa kuten viime vuonna. Tosin hankitreenejä olisi hauska päästä vetämään!

Santtu on muuten kasvattanut sellaista nalleturkkia takaisin ja hikoilee ratsastaessa nopeammin. Näyttää siltä, että joudutaan klippaamaan tänä talvena toisenkin kerran. Se tosin jätettäisiin ensi vuoden alkupuolelle. Katselin kesäkuvia ja olin unohtanut, miten sileä Santun kesäkarva olikaan! Joten, kesää ja sileää karvaa odottellessa..

söpö <3

Onhan tässä talvessa yksi juttu, mitä odottaa: jouluaatto. Riisipuuroa, joulusauna, joulukinkku ja joululahjat, tämä kaikki perheen kanssa. Se on kun onkin jo ensi viikolla (mihin aika hävisi?!). En ole vielä ehtinyt joululahjoja hankkimaan muille, kun vain siskolleni, voi apua.. Itse toivoin joululahjaksi vanhemmilta nahkaisia suojia Santulle kisasuojiksi ja Villeltä superihanan ruudullisen villaloimen Santulle. Näistä kuvat alla. Tämän enempää toiveita ei oikeastaan ole. :) Tietenkin kelpaisi saada ihania uusia satulahuopia tai itselleni hoitotuotteita Body Shopista..

En muuten ole tuhlannut veronpalautusrahojani vielä ja niillä aion ostaa uuden kypärän. Ostaisin luultavasti CO:n kypärän, jonka saa nyt Reunokselta alennettuna alle 210 eurolla. Nykyinen kypäräni on aivan kamala: on liian iso, istuu todella huonosti ja tippuu silmille. Äiti myös suostui kustantamaan minulle uudet talviratsastussaappaat, kun etsin mahdollisimman halvat ja löysin sellaiset Hööksiltä 65 euron hintaan. En tiedä kestävyydestä, mutta toivottavasti ajavat asiansa!

tämmöiset Globuksen suojat mustina

viikonloppu

2011-12-12T03:20:00.001+02:00

Kerronpa vähän viikonlopustani. Ystävä oli meillä yötä, kävin siskon kanssa Skanssissa katselemassa siskolle talvikenkiä ja olin talleilla. Tänään leivottiin pipareita ja koristeltiin ne. Huomenna aiotaan pystyttää piparimökki!

Lauantaina Tuuli oli Santulla Heidin koulutunnilla. Pistän samat jutut, mitä Tuuli laittoi minulle tunnista. Santtu oli alusta asti jännittynyt, eikä Tuuli saanut sitä rennoksi. Laukassa tuli parempia pätkiä, mutta ravissa Santtu ei tällä kertaa oikein toiminut, joten Tuuli pyysi Heidin selkään, koska halusi nähdä, miten Santtu toimisi Heidillä. Heidi tykkäsi Santusta ja hänestä Santtu ei ollut kauhean vahva, mutta reagoi nopeasti ratsastajan jännittymiseen. Heidi korosti sitä, ettei saa olla liian raju: ei liian nopeaa jalkaa, ei liian nopeita myötäyksiä, ei äkkinäisiä pysäytyksiä, eikä liian nopeita korjauksia. Tässä suhteessa Heidi sanoi, että Santulle tarvitsee antaa vähän aikaa. Santtu muuttuikin Heidin selässä loppua kohden rennoksi ja kulki mukavasti, vaikkakin välillä kuolaimen alla. Tästä Heidi sanoi, että tärkeintä olisi saavuttaa tyytyväinen, rento ja hyvin reagoiva hevonen, riippumatta siitä, onko Santtu kuolaimen päällä tai alla.

Tuuli ja Santtu

erittäin laadukas videosta otettu kuva.. mutta tässä siis Heidi ja Santtu :)

Tänään ratsastin Ansun pyynnöstä hänen vuokrahevosellaan Sirulla. Ratsastin noin tunnin koulua. Alkuun mentiin satulalla, mutta satula ei minusta ole sopiva, eikä poni liikkunut mielellään eteen, joten otin satulan pois, niin johan alkoi poni liikkumaan paremmin. Ei tehty mitään ihmeempiä, tavoitteenani oli vaan saada Siru kuuntelemaan ohjaa ja pohketta. Ponin oli myös liikuttava eteenpäin ilman, että jouduin pyytämään sitä jatkuvasti eteen. Mentiin laukka-käynti siirtymisiä ja Siru alkoi toimimaan mukavasti. Se myös pätkittäin myötäsi niskastaan ja kulki hyvin, mutta väsyi erittäin nopeasti, kun oikeinpäin kulkemiseen tarvittavia lihaksia ei ole. Silti oli hauska mennä ponipallerolla! :) (c) Ansu

käväistiin kentälläkin loppukäyntien ohella :)

Tänään päätin koittaa Santun kanssa jotain erilaista ja hauskaa, nimenomaan hevosagilityä! Koitettiin Ansun kanssa keksiä hauskoja "tehtäviä", mutta oli vaikea keksiä mitään, kun ei oikeastaan ollut sopivia esineitä. No saatiin silti pieni "rata" pystyyn. Alkuun ratsastin Santulla riimunnarulla ja ylitettiin kavalettikin. Santtu oli ihan täpinöissään ja ihmetteli, mitä esineitä Ansu oli raahaamassa maneesiin. Hetken ratsastettuani tulin alas ja alettiin kävelemään rataa läpi. Santtu ihmetteli joitakin juttuja, mutta tuli kiltisti perässä, kun houkuttelin porkkanalla. Sen jälkeen mikään ei ollutkaan enää pelottavaa ja se seurasikin nätisti kävellen ilman narua. Ravailu ei oikein onnistunut ilman narua, kun Santtua ei kiinnostanut juosta, mutta narulla tuli sitten taas kiltisti perässä. :) Lopuksi Santtu sai itsekseen juoskennella ympäri maneesia ja siitä poika tykkäsi! Ps. kuvissa Santtu taas likainen, poika piehtaroi heti, kun pääsi vapaaksi. ;D

Koitan saada eläinlääkärin tulemaan tällä viikolla ja rokottamaan pojan. Kengittäjä myös tulee laittamaan vihdoin kunnon talvipopot alle, kun Santulla on tällä hetkellä vain kantahokit alla.

Santun irtohypytystä

2011-12-09T00:03:00.001+02:00

En ole tänne lisännyt yhtään materiaalia toissapäiväisen irtohypytyksestä, koska ajattelin tehdä videokoosteen ja laittaa sen tänne. No kun minun koneeni on rikki ja tällä siskon koneella ei jotenkin pysty videotiedostoja avaamaan, eikä vanhempien koneellakaan, niin ei oikein videokoosteen tekeminen onnistunut. Ajattelin mennä Ansun luo koostetta tekemään, mutten enää jaksanut bussilla kulkea edestakaisin. Joten alla pari kuvakaappausta irtojuoksutuksesta ja -hypytyksestä. Santulla oli hauskaa, eikä hypytetty kovin paljoa. Okseri oli lopuksi 145 ja Santtu ylitti sen kevyesti, niin siihen oli hyvä lopettaa ja laitettiin okseri takaisin pieneksi. Oli kiva lopettaa "helppoon" suoritukseen ennen Santun hyppylomaa. :) Ps. kuvissa Santtu on likainen, se päätti piehtaroida heti, kun pääsi vapaaksi. ;D

Santtu: "jeeee"

söpö<3

145cm

liitokavio :)

Tällainen lyhkäinen postaus tällä kertaa. Huomenna ratsastan Santulla koulua ja ehkä vähän maapuomeja. Illemmalla vietetään talliporukassa pikkujouluja. Ylihuomenna Tuuli menee Santulla naapuritallille toisen opettajan, Heidin, oppiin. Katsotaan, josko silloinkin saisi jotain materiaalia aikaiseksi tänne blogiin. :)

HUOM. EDIT! Lisään kaksi videota alle. :)

toivepostaus: meidän "tiimi"

2011-12-07T00:19:00.000+02:00

Eräs anonyymi lukija esitti toivepostausehdotuksen:

"Jos voisi jotain postausta toivoa, niin itsestäni olisi hauska lukea esittely Santun ja sinun "tiimistä". Ketkä kaikki tekevät töitä Santun eteen / Santun kanssa ja edesauttavat teidän menestystä? Eli ketä kaikkia kuuluu teidän "tiimiin" ja millä tavalla ja kuinka usein he tekevät töitä teidän eteen? Esim. tallinpitäjä, valmentaja, ratsuttaja, kengittäjä, vuokraaja, hieroja, kuljettaja, hevosenhoitaja jne..."

Tämän lisäksi on esitetty kysymyksiä tavoitteistamme ja tulevaisuuden suunnittelmistamme. Eli kerron nyt tästä kaikesta, toivottavasti tykkäätte! Pahoittelen joitakin samoja kuvia, mitä olen aiemmin tässä blogissani käyttänyt, koska koneeni on rikki.

Tiimimme tärkein henkilö on isä. Hän kustantaa suurimman osan harrastuksestani ja olenkin siitä hänelle valtavan kiitollinen. Itse osallistun kuluihin sen verran, minkä pystyn ja teen kotitöitä "korvaakseni" osan. Isä myös kuskaa kisoihin ja on paljon mukana.

Hassua kyllä, äiti on joskus harrastanut ratsastusta ja isä ei aiemmin koskaan välittänyt harrastuksestani. Ratsastusharrastukseni aloituksesta asti isä ei ikinä katsonut yhtääkään tuntiani eikä koskaan tullut tallille kanssani. Hän hermostui, jos joutui olemaan tallilla viittä minuuttia kauempaa. Kun aloin kisaamaan Delfillä, isän oli pakko kuskata muutamiin kisoihin ja näin pikkuhiljaa isä alkoi kiinnostumaan. Nykyään hän on täysillä mukana: hän kyselee, miten valmennuksissa meni, haluaa kuskata kisoihin, tulee välillä ihan muuten vain tallille katsomaan Santtua ja auttaa mielellään tallihommissa. Äiti päinvastoin tulee tallille erittäin harvoin, eikä ole yhtä kiinnostunut, kun isä. Isällä on myös aina ollut valtava kilpailuvietti ja hän pettyikin todella paljon, kun lopetin koripallon pelaamisen. Hän kuitenkin oppi, että rastastuksessakin voi kilpailla ja hän nyt haluaa panostaa tähän lajiin. Minun ja isän suhde on myös lähentynyt hevosen myötä.

isä <3

Luonnollisesti tiimimme tärkeä henkilö on valmentajamme Aki Hannula. Hänen ansiostaan olen oppinut todella paljon. Hän pyrkii siihen, että esteratsastus sujuu ilman ylimääräisiä säätöjä. Täytyy luottaa hevoseen, tuoda hevonen hyvin esteelle ja antaa sen hoitaa loput. Ei turhaan rajuja apuja, eikä kauheaa tappelua. Ei kuitenkaan anneta hevosen luisua hommista ja pyrkitään tasaiseen ja kevyeeseen suoritukseen. Santun kanssa yhteistyö onkin kehittynyt paljon hyvän valmentajan ansiosta. Ilman Akia kehitys olisi ollut paljon hitaampaa ja jumittaisimme varmaan samoissa turhissa ongelmissa. Marjo, tallin omistaja ja Akin kihlattu, on myös auttanut paljon. Häneltä kysyn ruokinnassa neuvoja ja muissa asioissa, jos en itse asiasta ole ihan varma.

ensimmäinen estevalmennuksemme

Haluan myös kertoa vähän Annemarista, eli Ansusta, kun hänet mainitsen usein blogissani. Tästä muuten pääsette hänen blogiinsa! Ollaan oltu Ansun kanssa ystäviä jo pitkään. Harrastettiin nuorempina yhdessä ratsastusta, valokuvausta ja koripalloa. Oltiin aina välillä yökylissä ja saatiin kauheita naurukohtauksia. Yhdessä vartuttiin nuoriksi naisiksi ja ollaan pysytty edelleen ystävinä. Ansun kanssa käydään usein yhdessä tallilla ja kuvataan toistemme ratsastuksia. Vietetään joskus myös muuten vain yhdessä aikaa ja hän onkin minulle tärkeä.

Ansu ja minä, -08 :)

Heidi-tulkki on myös tärkeä. Hän onkin paras tulkki, mikä minulla on ikinä ollut. Itse haluan mielelläni aina saada Heidin tulkkaamaan valmennuksiin ja kisoihin. Hän on itse hevosihmisiä, joten hevosasiat ovat tuttuja ja hän tulkkaa todella hyvin. Joidenkin tulkkien kanssa tulee tyhmiä väärinkäsityksiä ja mokia, jotka häiritsevät ikävästi valmennus- ja kilpailutilanteita. Siksi en kovin mielelläni muita tulkkeja halua tulkkaamaan tässä lajissa. Heidi onkin tulkannut ratsastustani siitä asti, kun aloitin tämän lajin harrastamisen, eli ollaan myös tunnettu pitkään.

hevonen pelleili ja minä kuuntelin tulkkia ;D

Ratsuttajaa ei meillä ole koskaan ollut, eikä varmaankaan jatkossa tule olemaan. Itse olen koko työn alusta asti tehnyt ja nyt voi ylpeänä katsoa taakseen, vaikka paljon töitä on vielä! Nyt vuokraaja Tuuli on mukana treenaamassa hevosta kerran viikossa (tai tarvittaessa useamman kerran) ja hän on osa tiimiämme. Voin hyvillä mielin luottaa Santun Tuulin käsiin, sillä hän on taitava, maalaisjärjen omaava ja rehellinen ihminen. Hän myös käsittelee hevosta hyvin. Nyt Tuulin kanssa koitetaan yhteistyöllä viedä Santtua eteenpäin ja yhdessä asetetaan realistisia tavoitteita ja treenattavia asioita.

Tuuli ja Santtu

Hevosen hyvinvointi on minulle erittäin tärkeää. Santtu kengitetään, raspataan, rokotetaan ja madotetaan säännöllisesti, kun on tarve. Hierojakin käy säännöllisin väliajoin. Jos hevosella on jumeja, hieroja tulee useammin, mutta hevosen ollessa hyvä, hieroja käy ainakin kerran kuussa. Eli nämä eläinlääkärit, kengittäjä ja hieroja kuuluvat myös "tiimiimme". Hierojalta kysyn myös neuvoja, jos hevonen on jumissa, miten kannattaa jatkossa liikuttaa ja hoitaa, että välttäisi jumit.

Santtu hieronnassa

"Tiimimme" muodostuu näistä henkilöistä, mutta tärkeitä ovat myös perheeni, poikaystäväni ja muut ystäväni, jotka kannustavat ja tukevat. Minulla on myös hyviä kavereita, joiden kanssa juttelen paljon hevosasioista, jaetaan vinkkejä ja neuvoja toisillemme. Blogin lukijat ovat myös saaneet hyvälle mielelle ja tsemppaamaan ihanilla kommenteilla ja palautteilla. Kiitän teitä kaikkia, ketkä olette olleet mukana tavalla tai toisella!

ihania muistoja, ryhmämme kotimäen ajoilta joskus vuosia sitten

Siirrytäänpä nyt näihin tavoitteisiin. Me eletään päivä kerrallaan ja edetään sen mukaa, miten sujuu. Tällä hetkellä sileällä tavoitteena on treenata lisää näitä sulkutaivutuksia, pohkeenväistöjä ja laukanvaihtoja. Yritetään myös saada hevonen kantamaan itsensä paremmin oikeinpäin ja tasaisuutta saisi tulla vielä lisää.
Esteillä tavoitteena on ensi kaudella junnucup, eli 115-120 radat. Mennään kuitenkin sen mukaa, miten kehitytään. Koitetaan käydä valmennuksissa, oppia mahdollisimman paljon uutta ja kehittää yhteistyötä paremmaksi. :)

unelmista tulee totta, kun niiden eteen tekee töitä

Ypäjän kisat

2011-12-03T20:07:00.000+02:00

Hyppäsimme tänään Ypäjällä tämän kauden viimeiset kisat, 100 ja 110cm. Metrissä Santtu oli sekä verkassa, että radassa loistava! Hevonen teki kivoja hyppyjä ja ponnistuspaikat osui superhyvin. Santtu oli kuuma, mutta pysyi käsissä ja teki hienoja laukanvaihtoja verkassakin. Rata oli mahtava ja tasainen. Mahduttiin hienosti suhteutettuihin väleihin (mitkä olivat joskus valtava ongelma) ja meno oli sujuvaa. Saatiin nolla, mutta ei ihan aika riittänyt poneja vastaan. ;)

Ennen kympin luokkaa oli yli tunnin tauko, joten laitoin hevosen traikkuun hetkeksi lepäämään. Tauon jälkeen nousin selkään ja Santtu hyytyi. Yhtään eteenpäinpyrkimystä ei löytynyt. Verkassa läimäisin pari kertaa raipalla, että hevonen heräisi ja alkaisi toimimaan, mutta ei tehonut. Jouduin kauheasti patistamaan eteen, kun se yleensä imee valtavasti esteille. Menin kuitenkin radalle, koska ajattelin, että hevonen innostuisi siellä ja tsemppaisi, mutta ei. Koko rata mentiin väkisin läpi, kun hevonen ei liikkunut eteen ja ennen esteitä otti turhia lisä-askelia, vaikka toin hyvään paikkaan. Tuli yksi pudotus ja kielto. En kyllä yhtään ymmärtänyt, miksi Santtu yhtäkkiä käyttäytyi näin, kun varusteet olivat samallalailla, eikä muutettu mitään. Kotona tarkistin vielä hevosen ja pistin sen kävelykoneeseen. Käyttäytyi ihan normaalisti ja oli tyytyväisen oloinen. No nyt kävi näin jostain syystä, ensi kerralla toivottavasti paremmin! (c) Ansu

ja kohti ekaa estettä, jee

radan viimeinen este

Santtu ja iskä <3

tuulitukka :)

ja metrikympin verkassa huonoja hyppyjä, kuten ilmeestäni näkyy..

keskittyen..

eka este vielä hyvin..

mutta sitten meni persilleen :D

minä: "ei huoh"

Hups, tulipas paljon kuvia.. Loppuun vielä pari kuvaa meidän suloisesta koirastamme, kun se kerjäsi mun syödessä iltapalaa. :D Ja vielä Jennan tekemä remix. :)

<3 söpö ja jogurttia suussa x)

"äiti mä haluun lisää"

"naminami"

vähän kuulumisia

2011-12-02T00:48:00.002+02:00

Harmittaa niiiiin vietävästi! Minun kannettava tietokoneeni toissapäivänä alkoi yhtäkkiä tökkimään ihmeellisesti (kun se siis yleensä toimii aivan täydellisesti) ja piti käynnistää kone uudelleen, että kone toimisi taas. No vein eilen koneen korjaamoon, kun sillä on edelleen takuu voimassa. Korjaamosta lähetettiin tekstiviesti, että koneen kiintolevy on rikki, eikä ole varmaa, saako tiedostot pelastettua. Tällöin päästin monta kirosanaa suustani ja ärsytti todella paljon. Kaikki ne Santun kuvat alkuajoista tähän asti, kaikki muut kuvat tästä vuodesta ja viime vuodesta.. En tallentanut yhtääkään mihinkään toiseen muistiin.. Täytyy vaan toivoa parasta, että tiedostot saadaan pelastettua..!

No siirrytään kivempiin juttuihin. Tuuli oli eilen Santulla Minnan kouluvalmennuksessa ja heillä sujui aika mukavasti! He menivät sulkutaivutusta, minkä harjoittelun Santtu on siis vasta vähän aikaa sitten aloittanut. Eli sulut eivät ole hevoselle vielä helppoja ja tunnilla Minna painottikin, ettei Santtu saanut painua kuolaimen alle ja sen piti taipua koko rungostaan, ei pelkästä kaulasta. Tulikin pari hyvää pätkää ja Tuulin mukaan sujui paljon paremmin verrattuna siihen ensimmäiseen kertaan, kun harjoittelivat valmennuksessa sulkuja. Laukassa tuli myös hyviä pätkiä. :) Kun koneeni ei toimi, niin ei ole videon editointiohjelmaakaan. Joten laitan pari kuvakaappausta valmennuksesta tänne.

yksi onnistuneista sulkupätkistä

ja Santtu polkee alleen..;D

loppuraveja..

Tänään Santulla oli vapaapäivä ja hieronta. Santulla ei ollut lihakset jäykkinä, eikä mitään pahoja jumeja enää, jes! Takapää oli pojalla kipeä, mutta ei jäykkä, mikä on hyvä juttu (takapää on ollut töissä!). Santtu on kuitenkin turhan herkkä ja kiukkuinen hieronnan aikana, kun hieroja tekee Santun mielestä kummia ja inhottavia juttuja. Hieroja totesi, ettei lihakset oikeasti olleet jumissa tai niin kipeät, että saisi hevosen käyttäytymään noin. Santtu on vaan herkkä ja ärsyyntyy helposti. Alla pari kuvaa ja yksi video Santun pienestä lapsellisesta kiukuttelusta. x)

Santtu: "mä en nyt pidä tästä!"

Tänään siivosin huoneeni, pyykkäsin ja pesin wc:n ja hinkkasin laattojen välisiä saumoja, kun olivat likaiset. Sen jälkeen kävittiin isän kanssa italialaista syömässä, nam! Kävimme myös Prismassa hieman ruokaostoksilla, ostin halvat talvikengät tallille ja hiustenvärjäysainetta (kun tämä juurikasvu on nyt aika kamala).

Huomenna otan Santulla reippaan puomitreenin ja ylihuomenna on sitten kauden viimeiset kisat Ypäjällä. Aion sitten alkuviikosta irtohypyttää kujalla ja sen jälkeen Santtu saa parin viikon ajan viettää ansaittua hyppylomaa ja kevyempää jaksoa. Silloin yritän myös saada Santun rokotettua ja kengitettyä.

Loppuun yksi kuva, kun oltiin Ronjan ja Lauran kanssa Skanssissa pari päivää sitten. Pelleiltiin vähän näiden söpöjen korvalämmittimien kanssa. ;D

rakkaat tytöt <3

Nyt täytyy varmaan mennä uinumaan.. Palataan kisapostauksen merkeissä! Ja niin, nyt on jo joulukuu, ihan uskomatonta.

super hevonen

2011-11-29T20:05:00.000+02:00

Tänään oli Akin valmennus. Tällä kertaa kun tänään oli hevosten päivä Lontoossa kuulemma, oli hevosten vuoro hoitaa homma. Eli hypättiin sarjoja, joihin piti tuoda ja sitten antaa hevosen hoitaa loput. Itsen piti vaan istua siellä selässä ja myötää. Ei saanut tehdä mitään ylimääräistä. Piti myös ratsastaa pidemmillä ohjilla kun tavallisesti. Eli jos vaikka hevonen kiihdytteli sarjalla ja hevonen tiputtaa puomin, sen on itse älyttävä korjata virheensä seuraavalla kerralla.

Meillä meni todella hyvin. Santtu oli innokas, mutta hyppäsi loistavasti. Sen mukaan kun esteet nousi, Santtu itse keskittyi enemmän. Yhtääkään tiputusta tai huonoja lähestymisiä ei tullut ja hevonen loisti. Aki taas vitsaili, että myisinkö hevosen hänelle ja lopussa sanoi "perkele, menkää jo siitä talliin", kun sujui niin hyvin. :D Aki totesikin, että jos oltaisiin ensimmäisen kuukauden aikana tehty näitä tehtäviä, olisin jo lentänyt pusikkoon ja hevonen laukannut jonnekin torille, homma olisi ollut mahdoton. Eli edistystä on tapahtunut. :) (c) Ansu

whii<3

Huomenna Tuuli menee Santulla Minnan kouluvalmennukseen. Ylihuomenna Santulla on vapaapäivä, se pääsee kävelykoneeseen ja hierojan käsittelyyn. :)

huonoja ja hyviä päiviä tulee kaikille

2011-11-26T23:10:00.001+02:00

Eilen alkuverkat meni vielä hyvin, mutta, kun alettiin treenaamaan laukanvaihtoja, niin koko homma meni pieleen. Santtu kuumui liikaa ja vaihtoi jatkuvasti ristiin. Yritin pidättää- Santtu nosti pään taivaisiin ja olisin siinä tilanteessa kaivannut gramaaneja tai martingaaleja, jotta saisi silloin edes jonkunmoista tuntumaa suuhun. Santtu kerran laukkasikin päin seinää niin, että minun oikea jalka jäi hevosen ja seinän väliin. Koko treenistä ei tullut yhtään mitään ja loppuravit otin eteen-alas. Ratsastuksen jälkeen oli paha mieli, joten päätin mennä kunnon pitkälle loppukäynnille. Tutkiskeltiin taas lisää paikkoja ja tällä kertaa loppukäynteihin vierähtikin yli tunti. Santtu käyttäytyi fiksusti ja nautin illasta, kun oltiin rauhassa kävelemässä, kunnes paluumatkalla yhtäkkiä Santtu säikähti jotain ja veti kamikazeloikan samalla pukittaen. Irtosin satulasta ilmaan ja palauduin satulaan niin, että vasen jalka nyrjähti jalustimen sisään. Tämä vasen jalka ei ole vielä parantunut kokonaan viime kevään tippumisesta ja on vielä "arka". Nilkka sitten turposi ja näin molemmat jalat tulivat kipeiksi. Niin mun tuuria..

No tänään valmennus peruttiin, koska Aki oli kipeä. Näin sain hyvän tilaisuuden "korvata" eilispäivän huonon treenin. Päätin ottaa gramaanit, ettei kävisi niinkuin eilen. Santtu oli alusta asti todella kiva ratsastaa. Alkuun mentiin väistöjä käynnissä ja ravissa. Santtu väisti superhyvin! Sitten koitin ottaa laukanvaihtoja, mutta Santtu vaihtoi sitten aina välillä ristiin. Otin raipan käteen, niin johan alkoi lyyti kirjoittamaan! En käyttänyt raippaa yhtään, mutta Santtu ryhdistäytyi ja vaihtoi hienosti useamman kertaa putkeen. Siihen oli hyvä lopettaa ja otettiin loppuravit eteen-alas. Ratsastus sujui kokonaisuudessaan todella hyvin. Huonoja päiviä tulee aina välillä jokaiselle ja meillä onkin viime aikoina sujunut vähän liiankin hyvin, että eilisen surkea treeni oli ehkä hyväksi, kun nyt saa sitten taas tulla onnistumisia ja niin tulikin tänään! :D Kuvat ja videot tämänpäiväisestä ratsastuksesta (c) Ansu.

Ansu ja superpainava paskakasa (jossa oli seassa hiekkaa) :D

<3 ja ihana uusi satulahuopa, jonka ostin eilen Reunokselta

hieno hevonen!

Huomenna Santulla olisi vapaapäivä ja käymme taas teillä köpöttelemässä. Voisin ottaa digikameran mukaan ja ottaa pari kuvaa reissun varrella tänne blogiin. :)