14. elokuuta 2014

Milloin tietää olevansa valmis hevosenomistajaksi?

Monesti olen saanut toivepostausehdotuksia siitä, millaista hevosen omistaminen on. Monesti ollaan myös kysytty, milloin tietää olevansa valmis hevosenomistajaksi. Viimeksi kysymyspostauksessa eräs lukija esitti kysymykset: "Millaista hevosenomistaminen oli? Voisit kertoa esim. sen huonoja ja hyviä puolia? Paljonko kulutit tunteja tallilla päivässä? Miten suunnittelit ruokinnan ja liikutuksen? Miten sinun hevonen voi hyvin? Oliko se sen kaiken arvoista omistaa oma hevonen?". Nyt aion kirjoittaa postauksen näiden kysymyksien pohjalta.


Mistä tietää olevansa valmis hevosenomistajaksi?

Minusta hevosenomistajuus vaatii paljon. Siksi tärkeintä on, että on oikeasti vastuuntuntoinen, valmis sitoutumaan hevoseen ja luopumaan paljosta. Hevosen omistaminen ei aina ole ruusuilla tanssimista ja hevonen on eläin, joka vaatii aikaa, rahaa ja huolenpitoa. Siitä tietää olevansa valmis hevosenomistajaksi, kun on valmis menemään tallille vaikka keskellä yötä, jos kuulee hevosellaan olevan ähky, tai menemään kipeänäkin tallille, jos ei saa auttavia käsiä, sillä hevonen ON hoidettava. Hevonen ei ole mikään lelu, eikä sitä voi jättää tallille seisomaan.

Tärkeää on myös, että osaa pyytää tarvittaessa apua ja ympärillä on hevosalan ammattilaisia, jotta heiltä voi aina kysyä apua. Tiedän valitettavan monta hevosenomistajaa, joiden ylpeys ei anna periksi ja he väkisin yrittävät pärjätä itse oman hevosensa kanssa. Kun sain ensimmäisen oman hevosen, Santun, minulla oli valmentaja, joka oli valmis auttamaan ja neuvomaan ihan kaikessa. Lisäksi minulla oli hevoselle eläinlääkäri, kengittäjä ja hieroja. Näin pärjäsin ensimmäisen oman hevoseni kanssa, vaikka en heti tiennytkään kaikkea. On tärkeää olla nöyrä ja myöntää, ettei tiedä/osaa kaikkea.


Lisäksi on tiedettävä, että hevoseen voi helposti upota monta tuhatta euroa. On oltava valmis maksamaan eläinlääkäri- ja klinikkakulut, mikäli hevonen sairastuu. On oltava valmis ostamaan uuden satulan vanhan tilalle, mikäli vanha satula ei enää sovi. On oltava valmis maksamaan kengityksestä, hieronnoista ja kaikesta, mitä hevonen tarvitsee voidakseen hyvin. Eli, kun ostaa hevosen, täytyy olla varma siitä, että rahat varmasti riittävät. Silloin voi joutua luopumaan paljosta muusta. Itse luovuin uusista vaatteista, kampaamokäynneistä, matkustelusta ja kaikesta ylimääräisestä.

Esimerkiksi minulla oli Santun kanssa todella huono tuuri. Santtu oli kaksi vuotta minulla ja siinä aikana se oli puolitoista vuotta kipeänä tai kuntoutuksessa. Voitte vaan arvata, miten paljon meillä meni rahaa eläinlääkärikuluihin, kun kävimme klinikalla kymmeniä kertoja. Santtu myös oleskeli klinikalla pitkään, kun siltä leikattiin kaviosta kasvain pois. Eli, normaalien kulujen lisäksi, meillä upposi hirveästi rahaa kaikkiin klinikka- ja kuntoutuskuluihin.

Santtu klinikalla, kavion leikkauksen jälkeen.

Sen lisäksi, että rahaa ja aikaa menee, on tehtävä uhrauksia. Et ehkä pääse lähtemään ystävien kanssa ulos, koska sinun on mentävä hoitamaan hevosesi. Et ehkä pääse bilettämään, koska sinulla on seuraavana aamuna kisat. Et ehkä voi jäädä sateisena ja pimeänä iltana kotiin lämpimän peiton alle, vaikka sinua väsyttäisi kuinka, koska sinun on mentävä hoitamaan hevosesi. Et ehkä pääse shoppailemaan, koska sinun on maksettava hevosesi eläinlääkärikulut. Kun sinulla on oma hevonen, se ei enää ole harrastus, vaan elämäntapa. Oma hevonen on osa omaa elämää, sillä kaikessa täytyy miettiä ensin omaa hevosta, mikäli hevosen hyvinvointi merkitsee jotain. Et enää voi mennä minne vaan milloin tahansa.

Vaikka hevosenomistaminen on rankkaa, niin se on myös ihanaa ja palkitsevaa. Halusin vaan ensin kirjoittaa vastuusta ja huonoista puolista, sillä moni tuntuu katsovan hevosenomistamista ruusunpunaisten lasien läpi. Sitten, kun ostetaan oma hevonen, yllätytään, miten rankkaa hevosen omistaminen onkaan ja silloin kyllästytään, jätetään hevonen hoitamatta tai myydään hevonen pois. Tämä on mielestäni surullista ja siksi haluan kirjoittaa mahdollisimman realistisesti, jotta ihmiset ymmärtäisivät miettiä tarkkaan sitä oman hevosen ostoa. Hevonen on elävä eläin ja sen hyvinvointi riippuu täysin omistajastaan.


Palkitsevinta hevosenomistamisessa on mielestäni se, että hevoseen voi syntyä side. Hevonen luottaa sinuun ja sinä hevoseesi. Kun hevonen tietää, että teet kaikkesi sen eteen, hevonen myös antaa itsestään kaiken. Se on kaikkein hienoin tunne, kun hevonen yrittää parhaansa ja tekee yhteistyötä kanssasi. Silloin tietää tehneensä oikein. Santtu antoi minun tehdä sille kaikkea, mitä se ei antanut muiden tehdä. Se luotti minuun ja minä luotin Santtuun. Santtu yritti aina parhaansa, loppuun asti.  

Hevosen kanssa tuloksien näkeminen on myös erittäin hienoa. Minulla on ollut Santun lisäksi eri aikoina kolme hevosta täysin omassa käytössäni, eli olen liikuttanut ja hoitanut hevosta joka päivä kuin omaa. Yksi esimerkki oli Lassi - se oli minulla kolmisen kuukautta. Se oli minulle tullessaan väärinymmärretty ja kaikki pitivät sitä hulluna ja sairaana hevosena. Se oli ollut vaan tallissa seisomassa, eikä sitä liikutettu. Kolmen kuukauden ratsastuksen jälkeen sitä tuskin tunnisti samaksi hevoseksi ja se siirtyi silloin nuoren tytön käyttöön opetusmestariksi. Tämä oli uskomattoman palkitsevaa ja meinasin haljeta ylpeydestä, kun näin, miten Lassi toimi opetusmestarin roolissaan todella hyvin.

Viimeisiä hyppykertoja Lassin kanssa - vitsit, että siitä tuli mielettömän hieno. <3

Palkitsevaa on myös se, miten hevonen opettaa ratsastajaansa. Itse olen oppinut jokaiselta hevoselta jotain ja olen kiitollinen jokaisesta ratsastettavastani. Minä olen vuosien varrella ratsastanut monta hevosta, parhaimmillaan viikossa yli kaksikymmentä eri hevosta. Olen ratsastanut ravureilla, nuorilla hevosilla ja vanhoilla konkareilla. Olen ratsastanut sekä puskapolleilla, että hirveän kalliilla huippukilpureilla. Jokainen hevonen on omanlainen persoonansa ja asia, mikä toimii yhden hevosen kanssa, ei välttämättä toimikaan toisen kanssa. Mitä enemmän käsittelee ja ratsastaa erilaisia hevosia, sitä enemmän oppii.

Voin kuitenkin väittää, että ensimmäinen oma hevonen opettaa usein kaikkein eniten. Ensimmäisen oman hevosen kanssa tekee helposti virheitä, mitä ei teekkään seuraavien hevosten kanssa. Ensimmäisen oman hevosen kanssa tulee usein tilanteita, missä mietitään, että miten nyt pitäisi menetellä, mutta kokemuksen kautta oppii. Itse opin Santun kanssa todella paljon. Opin kaikenlaista hevosten vaivoista, ruokinnasta, eri hoito- ja ratsastusmenetelmistä ja niin edelleen. Opin myös, miten herkkää ja reaktiivista hevosta käsitellään päivittäin, jotta se pysyisi tyytyväisenä. Olen Santulle kiitollinen kaikesta, mitä se opetti minulle.


Paljonko kulutit tunteja tallilla päivässä? Miten suunnittelit ruokinnan ja liikutuksen? Miten sinun hevonen voi hyvin? Oliko se sen kaiken arvoista omistaa oma hevonen?

Silloin, kun minulla oli Santtu, minä olin tallilla töissä, jotta saisin Santun tallivuokran katettua. Olin usein tallilla aamukuudesta iltakuuteen saakka ja tämä aika sisälsi siis työskentelyn, Santun hoitamisen ja ratsastuksen ja usein jonkun muun hevosen ratsastuksen myös. Minulla riitti silloin ratsastettavia. Näinollen minulla ei ollut juurikaan aikaa muuhun, eikä minulla ollut paljoa muuta elämää. Kun tulin illalla kotiin, olin jo niin väsynyt, etten jaksanut oikeastaan tehdä mitään. Mutta olin valinnut hevoset elämäntavaksi ja olin tyytyväinen valintaani.

Ruokinnan ja liikutuksen suunnittelin hevosen iän, tason ja kunnon mukaan. Jokaisen hevosen kanssa pyrin siihen, että hevosella olisi yksi lepopäivä viikossa, jolloin se saisi vain kävellä ja olla rennosti. Lepo tekee hyvää, sillä levossahan lihas kasvaa ja levossa hevonen saa kerrata oppimaansa. Lepopäivän jälkeen hevosella on aina taas intoa ja jaksamista tehdä seuraavan viikon töitä. Viikko-ohjelman teen aina mahdollisimman monipuoliseksi. Jos (este)hevonen on normaalikäytössä, sillä olisi treenikaudella minun ohjelmani mukaan 3 rankempaa treeniä viikossa (1 este, 1 koulu ja 1 maapuomi/kavaletti). Sitten kolme muuta päivää ovat palauttelua, eteen-alas ratsastusta, maastoilua, peltoralleilua, juoksutusta tai irtojuoksutusta. Hevonen ei kyllästy työntekoon, kun treenit pysyvät monipuolisina. Näin varmistan sen, että hevosella pysyy työmotivaatio korkeana.

Santtu rakasti pellolla laukkaamista ja siellä se oli aina niin innoissaan. <3

Ruokinnan suunnittelin iän ja treenin rankkuuden mukaan. Jokaisen kanssa pyrin pärjäämään perusruokinnalla, eli heinällä, kauralla ja kivennäisillä. Itse vaihdoin kivennäiset yrtteihin. Santun kanssa perusruokinta ei kuitenkaan riittänyt, sillä se kuihtui silloin - se oli helposti laihtuvaa sorttia, eikä meidän heinämme ollut parasta mahdollista. Lisäsin siten ruokintaan melassia, soijaa ja pellavaa. Santtu sai hirveästi ruokaa: kolme täyttä ämpärillistä mössöä päivässä ja sen päälle heinää ja kauraa. Näin se pysyi hyvässä kunnossa.

Hevoseni oli mahdollisimman paljon ulkona ja sitä käsittelivät samat tutut ihmiset. Lisäksi pidin siitä huolen, että hevoseni kengitetään, hierotaan ja raspataan säännöllisesti. Huolehdin myös, että varusteet ovat sopivat. Lisäksi hoidin aina kaikki mahdolliset vaivat pois, mikäli sellaisia tulee. Kun tarkkailen hevosta, sen yleisilme ja kunto pysyy hyvänä. Välittäminen, oikea ruokinta, monipuolinen liikunta ja hyvä hoito - tällä reseptillä hevoseni pysyi hyvinvoivana ja onnellisena. 


Hevosen omistamiseen kuuluu myös luopumisen tuska. Siitä tietää olevansa valmis hevosenomistajaksi, kun on valmis luopumaan hevosestaan silloin, kun on sen aika. Itse lupasin itselleni jo ennen, kuin sain Santun, että en ikinä antaisi hevoseni kärsiä turhaan. En ikinä haluaisi pitkittää hevoseni kärsimyksiä. Siksi päätinkin luopua Santusta silloin, kun oli sen aika. Santulla oli nivelrikko sen selässä ja kärsimykset olisivat pahentuneet ajan myötä, sillä vaiva ei parane.

Silloin tiesin, että nyt oli aika luopua. Vaikka Santtu näyttikin vielä terveeltä ja onnelliselta, sillä oli jo kipuja. En halunnut luopua siitä vasta silloin, kun se olisi todella sairas ja tuskissaan. Halusin muistaa sen juuri sellaisena kuin se olikin, eli omana pirteänä itsenään. Santtu sai elää viimeiset päivänsä onnellisena. Luopuminen sattui, todella.

"Minä olin mukana loppuun asti. Olin sen luvannut itselleni, että saatan Santun viimeiselle matkalleen. Kun Santtu kaatui maahan ja nukkui pois, aloin itkemään. Itkin, silitin hevosta ja pysyin sen vieressä. Tiesin, ettei Santulla ollut kipuja enää.

Olen kiitollinen ihan joka hetkestä, minkä sain viettää Santun kanssa, enkä vaihtaisi niitä hetkiä mihinkään. Itkin sen takia, etten saisi olla Santun kanssa enää koskaan, tämän elämäni aikana. Santtu ei ole enää täällä maan päällä. En voi enää halata sitä taikka katsoa että miten lempeä katse Santulla on. En olisi halunnut lähteä Santun vierestä. Silitin sen silkkisen pehmeää turpaa ja itkin. Tuntui niin epätodelliselta, että Santtu oli nyt poissa, lopullisesti. Minun kultakimpaleeni. Nyt se on minun pieni enkelini."


Katso ylläolevaa kuvaa. Itse edelleen herkistyn, kun katson kuvaa, vaikka tästä onkin jo aikaa yli vuosi. Jos tiedät, että joudut ehkä joku päivä kokemaan saman elämäsi hevosen kanssa, jota rakastat yli kaiken ja olet valmis siihen, olet valmis hevosenomistajaksi. Kipeää hevosta ei pitäisi ikinä väkisin pitää elossa, eikä varsinkaan pistää kiertoon.

Vaikka hevosenomistamiseen kuuluu iso vastuu ja luopumisen tuska, niin kyllä, se oli mielestäni kaiken sen arvoista. Santtu antoi minulle enemmän kuin olisin koskaan osannutkaan odottaa. Opin ja sain niin paljon, enkä vaihtaisi hetkeäkään mihinkään.


Jos sua ei ois ollut 
niin olisin keksinyt sut 
ois susta samanlainen tullut
mitään en ois muuttanut

Tahdon susta kiinni pitää
vaikken sua oikeasti enää nää

Kiitos
kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken
vaikka se ois kuvitelmaa 

Kaija Koo - Jos sua ei ois ollut
 
Elämäni hevonen. <3
 

10. elokuuta 2014

Vastaukset kysymyksiin

Vastaan ensin hevosaiheisiin kysymyksiin ja sitten muihin kysymyksiin. Mikäli unohdin vastata johonkin kysymykseen, jotain jäi epäselväksi, tai et ehtinyt lähettää kysymystäsi, voit kysyä lisää kommenttilaatikossa! :)

Hevosaiheiset kysymykset

 1. Missä käyt ratsastamassa? Tykkäätkö tallista, onko kivat ihmiset ja puitteet?
Käyn Ratsutila Linjamäellä (http://www.ratsutilalinjamaki.com/). Kyllä tykkään, Minttu ja Miina (omistajat) ovat aivan ihania ja tallilla hevosista pidetään hyvää huolta. :)

2. Kuinka pitkä matka tallille on missä käyt? 
Asun tällä hetkellä Kangasalla, joten tallille on 40 km:n matka - onneksi talli on kuitenkin lähellä työpaikkaa, joten menen aina töiden jälkeen suoraan tallille ja sitten vasta kotiin.

3. Kuinka usein ratsastat?
 Kun palaan töihin, alan taas ratsastamaan pari kertaa viikossa.

4. Kuka on lempihevosesi tällä hetkellä, jos Santtua ei lasketa?
 Hmmm, tämäpä oli vaikea kysymys. Edelleen muistelen Lassia lämmöllä, sillä se oli äärettömän kiltti ja rehellinen hevonen. Tämän hetkeisistä ratsastettavista en oikein osaa lempparia valita, kaikki ovat erilaisia ja omalla tavallaan kivoja. 


5. Mikä Sirpan oikea nimi on? Mikä Novon oikea nimi on?
 Sirpan oikea nimi on Ischia ja Novon oikea nimi on Memento Novo.

6. Millainen on hyvä talli?
Itse haluan pistää hevoseni sellaiseen talliin, jossa luotan, että tallityöntekijät hoitavat (ruokkivat ja käsittelevät) hevostani ohjeiden mukaisesti. Tärkeintä on, että tiedän, että hevosen hyvinvoinnista pidetään huolta ja minulle ilmoitetaan heti, mikäli joku työntekijöistä huomaa jotain poikkeavaa. Jos kisaan hevosellani, haluan, että tallissa on myös treenipuitteet kunnossa ja kentän/maneesin pohjan on oltava hyvä.

7. Millaiset tavoitteet sulla oli ratsastajana silloin, kun omistit vielä Santun? Entä miten ne tavoitteet eroaa nykyhetkestä, onko ne ehkä jotenkin muuttuneet? Miten?
Silloin tavoitteena oli päästä kansallisia 120-130cm luokkia kisaamaan ja kehittyä kilparatsastajana kokonaisvaltaisesti. Tällä hetkellä en enää mieti kisoja, kun kisahevostakaan ei ole, joten tavoitteena on ihan vaan se, että ratsastus on mukavaa ja hevonen työskentelee mielellään kanssani. 

8. Millaista hevosenomistaminen oli? Voisit kertoa esim. sen huonoja ja hyviä puolia? Paljonko kulutit tunteja tallilla päivässä? Miten suunnittelit ruokinnan ja liikutuksen? Miten sinun hevonen voi hyvin? Oliko se sen kaiken arvoista omistaa oma hevonen?
Tästä mä lupaan tehdä erillisen postauksen tämän sairaslomani aikana, sillä haluan vastata tähän kysymykseen kunnolla!


9. Olisitko valmis uuteen hevoseen jos elämäntilanteesi olisi sellainen? Aiotko vielä joskus ostaa hevosen tai haluaisitko uuden hevosen?
Jos minulla olisi hirveästi rahaa, minulla olisi ehdottomasti oma hevonen. Nyt ei kuitenkaan ole suunnitelmissa ostaa omaa hevosta, sillä se vie todella paljon rahaa ja aikaa. En tiedä, tulenko tulevaisuudessakaan ostamaan omaa hevosta, sillä minulla ei ole yli 1000e/kk ylimääräistä joka kuukausi. 

10. Missä aloitit ratsastuksen, ja mitä osasit vuoden päästä siitä kun aloitit? 
Aloitin joskus pienenä Vahdon tallilla ja kävin silloin alkuaikoina harvoin ratsastamassa. En kyllä muista, mitä silloin osasin.

11. Ovatko vanhempasi hevosihmisiä?
Äiti on joskus nuorena harrastanut ratsastusta, mutta muuten eivät.

12. Pahin tippumisesi kautta aikojen?
Hmm, pahinta en oikein osaa sanoa. Nilkan nivelsiteet ovat revenneet kahdesti, kädessä oli jonkinsortin lihasrevähdys ja muutama aivotärähdys ja miljoona mustelmaa on tullut, mutta minulle ei ole sattunut mitään oikeasti vakavaa.

13. Jos sinulla olisi loputtomasti rahaa, työskentelisitkö hevosten parissa? 
Hyvin mahdollista.

14. Mitä teet mieluiten ratsastaessasi?
Vähän kaikkea, fiiliksen mukaan!

15. Onko ikävä kilpailemaan? Kiinnostaisiko kisaaminen edelleen?
Kyllähän sitä aina välillä katselee kisakuvia ja haikailee takaisin kisaradoille, mutta valitettavasti minulla ei tällä hetkellä ole kisahevosta. Mikäli minulle sellaista tarjottaisiin, palaisin mielelläni radoille.


16. Kenttä, maasto, pelto, vai maneesi? 
Kaikki. Tärkeintä on monipuolinen treeni ja itse treenaan mielelläni hevosiani maastossa, pellolla, kentällä ja huonolla kelillä maneesissa.

17. Paras hevosvaatemerkki?
Ratsastushousuissa Pikeur, ehdottomasti. Ne istuvat minulle kuin valettu. Muuten kaikki merkit kelpaavat, kunhan on päällä mukava ja kivannäköinen.

18. Milloin alat heppailemaan kunnolla?
Alan taas ratsastamaan pari kertaa viikossa, kun palaan töihin. Useammin tuskin tulen pitkiin aikoihin ratsastamaan.

19. Mikä on korkein hyppäämäsi este? Kenellä hyppäsit sen ja mikä este oli kyseessä?
Kolmella hevosella olen hypännyt 145cm. Sekä pystynä että okserina.

20. Oletko koskaan ajanut hevosella?
Olen, sekä hevosilla, että poneilla. Viimeisimmästä kerrasta on kuitenkin jo aikaa!


Muut kysymykset

1. Missä ammattissa haluaisit vanhempana olla töissä?
Sosiaali- ja terveysalalla toivon työskenteleväni, sosionomiksi haluaisin valmistua.

2. Kuinka suuri teidän asunto on? Millainen asunto teillä on?
Nythän asumme väliaikaisesti Eliaksen porukoiden luona, mutta löysimme vihdoin ja viimein asunnon, mikä on tällä hetkellä meille juuri täydellinen. Vuokrasopparista puuttuu enää vuokraisännän allekirjoitus. Kunhan saadaan allekirjoitus ja asia on 100% varmistunut, kerron asunnosta sitten täällä lisää. Asunnossa on neliöitä 61, eli se on tuplasti vanhaa kämppää isompi.

3. Mitä harrastat?
Ratsastusta ja syksymmällä haluaisin aloittaa tankotanssimisen taas.

4. Paras puhelin mikä sinulla on ollut?
Samsung Galaxy Note II.

5. Minkä lemmikin ottaisit jos saisit päättää?
Koiran, mikäli elämäntilanteeni olisi sopiva.

6. Missä asuisit jos saisit päättää?
Todennäköisesti Turussa. Siellä olen viihtynyt parhaiten.

7. Käytätkö alkoholia? Entä tupakkaa? 
Alkoholia juon kyllä, mutta aika harvoin. Tupakkaa en polta, enkä tuu polttamaankaan.


8. Lemppari koirarotu?
Dobermanni/Bokseri. On ne upeita.

9. Lempiherkku?
Salmiakki! <3

10. Laihdutatko?
En, mutta koitan nyt kiinnittää huomiota ruokavaliooni, kipuilevan vatsani takia.

11. Paras treeniohjelma?
Ei nyt tuu mieleen mitään parasta ohjelmaa, jokaiselle sopii eri ohjelma, tason, kunnon ja kropan mukaan.

12. Kuinka usein viikossa treenaat? Mitkä ovat tavoitteesi treenaamisessa?
Nyt kesäloman aikana en ole treenannut yhtään, hups. Kun olen taas terve, alan taas ratsastamaan ja toivottavasti syksymmälläkin tankotanssimaan. Lisäksi lenkkeilen aina välillä. Näin liikuntaa tulee harrastettua 2-4 kertaa viikossa, se olisi sopiva määrä minulle. Lisäksi tietenkin se hyötyliikunta, mikä tulee esimerkiksi päivittäin siivoustöissä. Treenini tavoitteena on nauttia liikunnasta ja huolehtia kropastani.

13. Pidätkö elämäntilanteestasi?
Kyllä ja en. Kaikkeen muuhun olen tyytyväinen, paitsi työpaikkaani. Haluaisin työskennellä jossain muualla taikka opiskella. Kaikki muu on tällä hetkellä hyvin.

Teemabileissä

14. Kuinka vanha olet?
-94 syntynyt, eli 20-vuotias.

15. Mitä sovelluksia käytät? (puhelimessa)
Eniten Whatsappia, Instagrammia ja Facebookia. Lisäksi kännykässä on muutama peli ja pari kuvanmuokkausohjelmaa.

16. Mitä teet syksyllä siis alkaako sulla joku koulu vai mitä meinaat?
Jatkan ehkä töissä, riippuu vähän siitä, muuttuvatko asiat työpaikalla. Mikäli asiat jatkuvat siellä ennallaan, lopetan työt ja yritän keksiä jotain muuta. Kouluun en nyt päässyt, joten yritän ensi vuonna uudelleen.

17. Mitä olet suunnitellut tai mitä sinulla on haaveissa tehdä ensi vuonna?
Ensi vuonna haen uudestaan ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Lisäksi käyn Venäjällä kuurojen talviolympialaisissa, jos Elias pelaa Suomen maajoukkueessa. Muita suunnitelmia ei oikein ole vielä.

18. Mitä haluat vielä kokea elämässäsi?
Vaikka ja mitä! Haluan matkustella paljon, nähdä maailmaa ja tutustua ihmisiin. Haluan joskus päästä naimisiin ja saada oman perheen ja oman kodin. Haluan kokea niin paljon kaikkea, että listasta tulisi pitkä. Haluan vanhana todeta, että elin hyvän elämän, eikä silloin enää tarvitsisi miettiä, jäikö jotain tekemättä.

19. Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua? 
Silloin olisin kolmekymppinen. Minulla on silloin toivottavasti ammatti ja hyvä työpaikka, jossa viihdyn. Minulla olisi oma aviomies, ehkä pari lasta ja omakotitalo. Tuollaista tulevaisuutta toivoisin itselleni.

Ja edelleenkin minä aion kymmenen vuoden päästä olla oma itseni ja osata iloita pienistäkin asioista!

20. Haluaisitko joskus lapsia? Kuinka monta ja milloin?
Tottakai haluan. Silloin, kun minulla on mies rinnallani, elämäntilanteemme on sopiva ja olen valmis äidiksi - mikään kiire ei ole vielä. Mä luulen, että kaksi lasta voisi olla sopiva määrä. 

21. Voisitko harkita muuttavasi ulkomaille? Missä maassa haluaisit asua?
Mielellänihän minä jäisin tänne Suomeen asumaan, mutta jos olisi sellainen tilanne, että olisi pakko muuttaa, niin muuttaisin jonnekin lämpimään maahan, mutta se olisi Euroopassa kuitenkin, jotta Suomessa olisi aina helppo käydä.  

22.  Mihin maahan haluaisit seuraavaksi matkustaa?
On niin monta maata, mihin haluaisin matkustaa, mutta yksi pieni haave olisi, että matkustaisin joku päivä Afrikkaan tekemään vapaaehtoistöitä muutaman kuukauden ajan. 

23.  Mitä maata suosittelisit himoshoppailijalle?
Jos mietitään maita, missä olen itse käynyt niin läheltä suosittelen esimerkiksi Ruotsia, mutta jos on valmis lähtemään vähän kauemmas, niin Dubaista, Lontoosta ja Pariisista löytyy mielettömiä shoppailumahdollisuuksia!

Iloinen shoppailija Lontoossa :D

24. Käytkö vielä salilla? Miten sinä treenasit salilla? Kuinka usein kävit siellä? 
En ole käynyt pitkään aikaan salilla. Syksyllä, jos en aloita tankotanssia, ostan varmaan salikortin. Silloin, kun treenasin salilla, kävin 3-5x viikossa siellä, ratsastuksen lisäksi. Treenasin aina vuorotellen eri lihasryhmiä.

25. Paljonko nousee penkistä?
En ole testannut koskaan, mutta tuskin nousee paljonkaan. En ole koskaan treenannut oikeasti painavilla painoilla.

26. Milloin päätit aloittaa kuntoilun/ parantaa elämäntapaasi?
Silloin, kun huomasin, etten enää viihtynyt yhtään kropassani. Olin aina ollut hoikka, mutta kun tulin murrosikään, huomasin, etten voinutkaan enää samalla tavalla syödä mitä tahansa. Sitten olenkin muuttanut elämäntapani ja se on aina sellaista ylä- ja alamäkeä, fiiliksestä ja elämäntilanteesta riippuen. Kuitenkin, aion jatkaa tätä niin hyvin kuin vaan voin, loppuelämäni. En ikinä halua olla ylipainoinen ja vahingottaa kehoani epäterveellisyydellä.

27. Laita muutamia vertauskuvia siitä miten sinun kroppasi on muuttunut muutaman vuoden ajalta?

Vasemmalla kuva ajoista, kun ymmärsin, etten enää voinut jatkaa samalla tavalla. Painoa oli lähes 70kg. Oikealla kuva, kun kävin salilla, viime vuoden maaliskuussa. Painoa 65kg, mutta lihaksia löytyi. Olin silloin aika tyytyväinen kuntooni.
Tuoreimmat kuvat kropastani. Tällä hetkellä aamupaino 64kg, mutta lihaksia on vähemmän vrt. ylläolevaan salikuvaan, kun en ole treenannut kunnolla koko kesänä. Syömiseen olen kuitenkin yrittänyt kiinnittää huomiota. Jalat on ongelma-alueeni, sinne kertyy kaikki rasva ensimmäisenä, joten syksyllä yritän treenata jalkoja enemmän!

28. Lempiväri?
Hmm, olisikohan turkoosi.

29. Lempivuodenaika? Miksi juuri se?
Kesä, ehdottomasti. Lämpö, kesämekot, herneet, mansikat, loma, luonto, mökkeily, jäätelö, jnejne. <3

30. Kissa tai koira?
Koira, ehdottomasti. Onhan kissat ihan söpöjä, mutta koirat valloittaa sydämen.

31. Eläin, jota pelkäät?
En tiedä, mitä eläintä pelkään. Tottakai luonnossa pelottaisi, jos tulee jokin villieläin vastaan, mutta nyt ei tuu mitään erityistä eläintä mieleen. Monet ötökät sen sijaan ällöttävät.

32. Jos olisit satueläin, millainen olisit ja millä erikoistaidoilla? 
Olisin varmaan lentävä yksisarvinen. ;) Voisin lentää minne tahansa milloin tahansa haluan.

33. Millaista työtä teet ja kuinka pitkiä työpäiväsi yleensä ovat?
Olen siistijä eli siivoan pääosin yleissiivousta kodeissa, kaupoissa ja toimistoissa. Työpäivät vaihtelevat 4-10 tunnin väliltä. Välillä joudumme tekemään todella pitkiä ja rankkoja päiviä, välillä on kevyempiä päiviä. Keskimäärin teen viikossa n. 35h. 

34. Mihin ammattiin halusit lapsena?
Pikkulapsena halusin eläintenopettajaksi, nimenomaan sitä nimitystä käytin. :D   

35. Paras kotiruoka?
Eliaksen tekemä lasagne tai balsamicokana, njam!! Elias kyllä tekee niiin hyvää ruokaa. <3

36. Tykkäätkö leipoa/kokata?
Tykkään, jos on aikaa! On kiva kokeilla uusia reseptejä ja kokkailla rauhassa.

Ja huono ruoka saa minut näin surkeeksi! Nauratti kun löysin tän kuvan, tuolla ravintolassa ruoka oli oikeasti kaikilla niin surkeaa ettei mitään järkeä! :D Ps. kamala ikävä noita pitkiä hiuksiani :(

37. Onko yhdessä asuminen kivaa? Mitkä asia ei ole kivoja?
On, paljon kivempaa, kuin kaukosuhde! En nyt oikein keksi mitään negatiivista, kun kulut jaetaan, kotityöt jaetaan ja yhdessäelo on sujunut tähän asti todella hyvin, kun ollaan otettu huomioon toistemme toiveet. Toki välillä ärsyttää, jos Elias ei heti siivoa vaatteitaan pois, kun itse haluan kodin olevan siisti, mutta tää on ihan pikkujuttu. :)

38. Muutitko pysyvästi Tampereelle?
Tuskin, mä luulen, että muutan joku päivä takaisin Turkuun ja Elias toivottavasti mukanani. Katsotaan päivä kerrallaan!

39. Käykö Elias töissä?
Hän perusti kesän alussa oman remonttipalvelufirman ja töitä riittää! Syksyllä hän kuitenkin opiskelee myös, joten työt jäävät silloin vähemmälle.

40. Oletko Eliasta pidempi?
Kyllä, parisen senttiä.

41. Onko Eliaskin kuuro? Miten Elias on puhelimessa, kuuleeko se niin hyvin?
Elias on huonokuuloinen ja kuulee kuulokojeilla lähes normaalisti, joten helposti hän pystyy puhumaan puhelimessakin. Hän ei itseasiassa tuskin osannut viittoa ennen tapaamistani, koska hän käytti vain puhetta perheensä ja ystäviensä kanssa.

42. Kommunikoitteko aina viittomalla?
Kyllä, lähes aina.

43. Millainen Elias on poikaystävänä?
Hän on ihana ja hän auttaa aina mielellään minua kaikessa (paitsi kotitöihin pitää kannustaa :D). Elias oli alkuaikoina erittäin romanttinen, keksi jatkuvasti jotain yllätyksiä ja kehui minua jatkuvasti maasta taivaisiin. Samanlaista ei nyt enää ole, vaan suhde on arkipäiväistynyt. Mutta arkipäiväistymisessä on ihanaa, kun tunnemme toisemme niin hyvin, että voin olla oma hölmö itseni ja me pelleilemme yhdessä tyhmillä vitseillä. Voimme myös ihan vaan olla rauhassa ja silti on hyvä olla. Voin myös itkeä pelkäämättä, että nolaan itseni. Elias on huolehtivainen ja kiltti. Joissakin asioissa hän kuitenkin vaatii sulatteluaikaa, jotta suostuu johonkin (esimerkiksi siihen että haluan kalustaa uuden kämpän uusilla huonekaluilla :D). Eliaksen kanssa on helppo keskustella kaikesta ja hän on fiksu. Hän myös ottaa huomioon toiveeni ja ajatukseni. Tällä hetkellä tuntuu, että Elias on minulle hyvä poikaystävä. Mä rakastan häntä. <3


44. Mikä puhelin sinulla on?
Htc One tällä hetkellä, enkä tykkää tästä yhtään, pöh.

45. Millaisesta musiikista pidät? 
En kuuntele kun en kuule. :D

46. Apple, Samsung vai Nokia?
Samsung, ehdottomasti.

47. Onnennumero?
13.

48. Lempi sarjakuva?
Akuankka! Lapsuudessani luin sitä koko ajan.

49. Paras Disney-leffa?
Apua, en nyt osaa parasta sanoa! Lapsuudessani tykkäsin Leijonakuninkaasta, Tuhkimosta ja Lumikista.

50. Paras ohjelma/sarja televisiosta?
Tällä hetkellä tykkään muutamasta sarjasta: Mentalist, The Vampire Diaries ja The Walking dead.

51. Kauanko vietät aikaa tietokoneella (päivässä?)
Kun on ns. normaalielämä, eli minulla on töitä ja harrastuksia ja viikonloppuisin käyn perheen luona, jne, niin en ole juurikaan tietokoneella tai todella vähän. Jos taas olen työtön tai kipeä tai jotain vastaavaa, niin voin olla tunteja koneella. Koneelle menen dataamaan yleensä vain, kun minulla ei ole muuta tekemistä.

52. Mitkä on perusvaatteesi?
Kesällä shortsit ja toppi tai mekko. Talvella farkut ja neule. Pukeutumiseni vaihtelee tilanteen mukaan, kotona pukeudun välillä Eliaksen t-paitoihin.

Perusvaatteeni, nytkin minulla on samanlainen asu päällä, paitsi t-paita on pitempi.

53. Paras vaatemerkki?
En tiedä, tykkään monesta merkistä. Tärkeintä on, että vaate tuntuu ja näyttää hyvältä.

54. Mistä ahdistut?
Ahdistun, jos tilanne on pitkään ollut erittäin stressaava. Ahdistun myös, jos minulle tärkeä henkilö kohtelee minua kaltoin.

55. Mikä tuo iloa elämääsi?
Kaikenlaiset pienet ilonaiheet, kuten aurinko, sateenkaari, lämmin peitto ja kuuma kaakao kylmänä iltana, lämmin kylpy, ihana koti, ystävät, poikaystävä, perhe, eläimet, hymy, vapaapäivät, mökkeily, matkustelu, loma, palmut, jne. Listaa voisin jatkaa loputtomiin.

56. Onnellisin muisto?
Se, kun Santtu saapui kotitallille ja minulla oli vihdoin oikeasti oma hevonen. Muistan myös monta muuta onnellista hetkeä - kuten esimerkiksi sen, kun Elias yllätti minut lentämällä Bulgariaan. Lapsuudesta minulla on myös monta onnellista hetkeä muistoissa. Esimerkiksi mökkeily ja se, kun saimme oman koiran, Jennyn. <3

57. Kerro elämästäsi tilanne, jossa meni sormi suuhun.
No voi, näitä tilanteita on ollut monta! Nyt ei tule mieleen mitään tiettyä tilannetta.

58. Mitä tilaat ravintolassa?
Yleensä pihvin ranskalaisilla, hampurilaisannoksen tai pasta bolognesen - nämä ovat lemppariruokiani.

Nami!!

59. Pitkästytkö helposti?
Kyllä ja en, riippuu fiiliksestä. Välillä minulle sopii vain loikoilla päiviä ilman mitään erityistä tekemistä.

60. Inhottavin asia mitä toinen ihminen voi tehdä toiselle?
Manipulointi ja valehtelu.

61. Suunnitteletko blogipostauksiasi etukäteen vai ns. heität hatusta kaiken sillein miten ne nyt mieleen sattuu tulemaan?
Yleensä heitän kaiken hatusta!

62. 10 faktaa itsestäsi? Voi olla esim. outoja tapoja, luonteenpiirteitä yms. 
Okei, koitanpa keksiä kymmenen outoa juttua minusta :D

1. Pelkään hammaslääkäreitä hirveästi!
2. Minun on AINA pakko käydä pissalla ja juoda vettä juuri ennen nukkumaanmenoa. Tämä on Eliaksen mielestä outoa. :D
3. Kaakaota on mielestäni kivempi juoda, kun lusikoin sen kupista ja silloin se tuntuu maistuvan paremmaltakin.
4. Minulla on erittäin huono suuntavaisto ja minulla on aina hankaluuksia muistaa uusia reittejä - siksi eksyn helposti kaikkialla, pah!
5. Inhoan riitelyä, enkä vihaa ketään. Haluan aina olla kaikkien kanssa väleissä ja vältän riitelyä. Jos riidellään, niin riidat sovitaan. En ymmärrä, miten jotkut ihmiset edes jaksavat kuluttaa aikaansa riitelyyn ja energiaansa vihaamiseen, huhhuh.
6. Tavalliset rintsikat ovat minusta todella epämukavia, inhoan niitä.
7. Olen erittäin kömpelö ja sählä. Kävelen päin lasiovia, tiputan tavaroita, unohdan asioita, kompastelen, eksyn ja hosun. Olen tietenkin ajan mittaan oppinut kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta, mutta tämä luonteenpiirre pysyy aina minussa.
8. Kun syön ruokaa, säästän aina parhaan viimeiseksi. Esimerkiksi hampurilaisista, leivistä, karjalanpiirakoista ja bageleista syön aina reunat ensin ja säästän keskiosan viimeiseksi, sillä siinä on eniten täytettä, nam. Tämä aiheuttaa usein kummastusta. :D
9. Mulla on tapana ajatella paljon ja haluan jakaa ajatukseni läheisteni kanssa. Ylianalysoin asioita helposti, jolloin alan huolehtimaan ja miettimään kaikkea. Silloin Elias joutuu aina kertomaan minulle, että ei tässä nyt mitään hätää ole. Sori Elias.
10. Kun olin nuori, olin hirveän sotkuinen ja äiti aina valitti, että huoneeni oli kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Nyt kuitenkin olen siisti ja järjestelmällinen, sotku lähinnä ällöttää. Kämppäkin on aina järjestyksessä. En ymmärrä, miten mieli näin muuttui. :D

Vielä viimeinen fakta: Olen hirveä vilukissa ja minusta olisi ihanaa, jos täällä olisi kesä aina.

Mitä tykkäsitte postauksesta? :)

6. elokuuta 2014

Kysymyksiä tulemaan

Mahani takia olen nyt sairaslomalla ainakin huomiseen asti ja eräs lukija vähän aikaa sitten toivoi kysymyspostausta, joten minulla olisi nyt sopivasti aikaa toteuttaa tällainen. Mahan tilanteesta kerron sitten myöhemmin lisää, sillä nyt on tutkimukset käynnissä. Kunhan paranen ja palaan töihin, menen taas myös heppailemaan ja silloin tulee hevospostauksiakin. :)

Elikkä, pistäkää kaikenlaisia kysymyksiä tulemaan, mä vastailen niihin illalla tai viimeistään huomenna! :)

4. elokuuta 2014

Viron reissu

Ajattelin tehdä pienen postauksen Viron reissusta, kun olimme Eliaksen kanssa siellä kaksi viikkoa sitten, torstaista sunnuntaihin. Sen jälkeen vietin viimeisen lomaviikon Turussa ja eilisillalla palasimme tänne Tampereelle. Tänään alkoi taas arki ja heti selviteltiin miljoona asiaa, huh. Tästä sitten lisää myöhemmissä postauksissa.

Viron reissu oli todella kiva. Matkustimme laivalla Viroon ja reissussa oli mukana oma auto, joten Virossa pääsimme helposti kaupungista toiseen. Torstaina saavuimme iltapäivällä Tallinnaan ja menimme ensimmäisenä syömään ja sen jälkeen shoppailemaan pariksi tunniksi. Elias osti uudet rullaluistimet ja kengät. Minä itse ostin vaatteita ja kaikkea kivaa. On se kyllä harmillista, ettei täältä Suomesta löydy vastaavia ihania putiikkeja, mitä naapurimaista löytyy monta, kuten esim. Bershka, Terranova, River Island jne. Päivän paras löytö oli ehdottomasti valkoinen nahkalaukku, johon ihastuin. Se vieläpä oli melko hyvässä tarjouksessa. Illalla matkustettiin Tallinnasta Tartoon, missä yövyimme ystävämme Piretin ja Timmon kanssa Piretin vanhempien luona.

Kännykkäkuva, mutta on tuo mun mies komea. <3 Laivassa matkalla Viroon..
Tallinnassa.
Illalla, kun matkustimme Tartoon, piti pysähtyä kuvaamaan ihanaa auringonlaskua.
Torstai-illan vietimme paikallisessa pubissa, istuen ja valkosipulileipiä syöden. Kuvassa Elias ja Timmo.
Perjantaina lähdimme aamupäivällä Sepatorille, missä oli hirveästi vaatteita ja muuta sälää myytävänä edullisesti. Siellä shoppailtiin Piretin kanssa ja miehet vaan käveli perässä. :D Shoppailujen jälkeen kävimme syömässä ja sitten kävelimme ympäri Tarton keskustaa Piretin vauva ja vanhemmat kanssamme. Kävelimme, juttelimme ja katselimme paikkoja - tähän vierähtikin kuusi tuntia. Lopuksi menimme syömään ja bussin kautta matkustimme kotiin joskus keskiyön aikoihin. Tarton kaupunki oli oikein viihtyisä ja kiva, me tykkäsimme Eliaksen kanssa!

Piretin ja Timmon suloinen vauva, Paris. <3
Sepatori
Tarto
Ja keskustan aukiolla oli aivan ihana patsas. <3
Kun muut matkivat patsasta, niin Elias päätti, että me tehdäänkin toisin. :D
Kalteva rakennus
Tää on hauska tilannekuva, mä pussailen Eliasta nenä kurtussa ja Elias selittää jotain. :D Ps. huomatkaa tuo ihana uusi laukkuni. <3
Ihana pikku perhe. <3
Ja vielä piti kuvata ylpeät isovanhemmat ensimmäisen lapsenlapsensa kanssa.
<3
Iltahämärällä joki oli kaunis.

Lauantaina lähdimme Pärnuun ja siellä vietimmekin lähes koko päivän aurinkoa ottaen ja uiden. Pärnussa oli hirveästi turisteja, mutta rantavesi oli ihanan lämmintä. Illalla lähdimme Tallinnaan yhden Timmon ystävän luo. Siellä olikin yllättäen vanhoja tuttuja ja vietimme yhdessä porukalla iltaa aika myöhään. Juteltiin, syötiin ja juotiin. Oli kiva ilta ja oli hauska nähdä tuttuja.

Ihana Piret.

Sunnuntaina lähdimme aamulla Tallinnan keskustaan syömään aamiaista ja sen jälkeen alkoholiostoksille. Itse ostin pari pulloa kermalikööriä ja pari laatikkoa siidereitä - riittääpähän nyt juotavaa loppuvuodeksi, ellei pidempäänkin. Sitten lähdettiinkin jo Suomeen.

Huonolaatuinen kännykkäkuva, mutta tässä näkyvät ostokseni virosta! Tuo Victorias Secretin hajuvesi on kyllä ihana. <3

Piretille ja Timmolle iso kiitos ihanasta ja rentouttavasta minireissusta. <3 Kaikki kuvat (c) minä, paitsi ne, joissa minä olen mukana, ovat ottaneet joko Piret tai Timmo. Mitä tykkäsitte postauksesta, entä kuvista? :)