23. elokuuta 2011

Elämäni kuurona

Moni lukija oli kysellyt kuuroudestani ja toivonut, että tekisin erikoispostauksen, jossa kertoisin enemmän elämästäni ilman kuuloa. Nyt koitin parhaani mukaan kirjoittaa teille lukijoille kattavan postauksen siitä, millaista elämäni on kuurona.

Synnyin kuurona, eli olen aina ollut kuuro. Kuurouteni havaittiin jo varhain: vauvana nukuin sikeästi, vaikka huoneessa olisi ollut kauhea meteli. Perheessäni vanhempani ja siskoni ovat myös kuuroja, mutta isovanhempani ja kaikki muut sukulaiseni ovat kuulevia. Minulle tarjottiin mahdollisuutta kuuloon jo silloin, kun olin pieni tyttö, sillä kuuroille on olemassa implantteja tai kuulokojeita, joiden avulla voi kuulla.

Implanttileikkaus on parasta tehdä hyvin pienelle lapselle ja siksi sitä yleensä tarjotaankin vanhemmille. Minun vanhempani kieltäytyivät siitä, ja olen siihen tyytyväinen. En tahtoisi mitään laitetta pääni sisälle. Vanhempani koittivat kuitenkin opettaa minua käyttämään kuulokojeita, mutta otin ne aina pois korvistani. Kuulokojeilla kuulen ääniä, mutten saa sanoista yhtään mitään selvää, enkä tiedä, mistä suunnasta ääni tulee.

Minä pikkutyttönä.

Kuurouden asteita on erilaisia ja on sekä huonokuuloisia että ns. kivikuuroja, ketkä eivät kuule yhtään mitään - ei vaikka pommi räjähtäisi vieressä. Itse kuulen kovia ääniä, kuten esimerkiksi jos joku huutaa vieressä. Huonokuuloiset yleensä pystyvät puhumaan ja käyttämään kuuloaan kuuroja sujuvammin. Kuitenkin myös kuuro voi oppia puhumaan ja moni kuuro lapsi, jolla on kuulevat vanhemmat, osaakin puhua. Itse osaan puhua jotenkuten. Kävin pienempänä puheterapiassa kerran viikossa muutaman vuoden ajan ja siellä harjoittelin ääntämistä ja puhumista. Puhun sukulaisten ja hyvin tuttujen kuulevien ystävien kanssa. Muuten en yleensä ole tarpeeksi rohkea puhumaan ääneen. Puhun joskus harvoin muuallakin, esimerkiksi jos en jaksa kirjoittaa paperille ja haluan tilata vaikka pitsan tai kysyn kaupassa, missä vessa olisi. Yleensä puhettani on ymmärretty ihan hyvin, vaikken osaa ääntää kaikkia kirjaimia oikein.

Meillä kuuroilla puuttuu kuuloaisti ja siksi me turvaudmme näköaistiimme. Me reagoimme välittömästi, jos näemme pientäkin liikettä. Kuulevat ihmiset eivät huomaa yhtä nopeasti, jos joku vaikka vilkuttaa sivusta. Meille kuuroille näköaisti onkin erittäin tärkeä ja sen välityksellä tuleekin suurin osa informaatiostamme. Lainaan erään naisen sanoja: "Visuaalisesti kuuron maailma on täynnä asiaa, elämää, vilinää ja vilskettä. Käytämme silmiä korvinamme".

Äidinkielenäni on viittomakieli, kuten melkein kaikilla muilla kuuroillakin. Suomen kieli on minulle vasta toinen kieleni ja kirjoitinkin ylioppilaskirjoituksissa suomen kielen toisena kielenä. Osaan kuitenkin lukea ja kirjoittaa suomea sujuvasti ja sainkin ylioppilaskirjoituksissa laudaturin. Kovin moni kuuro ei kuitenkaan valitettavasti osaa suomea yhtä hyvin. Kielitaitoni koostuu monesta asiasta: olin innokas lukemaan kirjoja ja oppimaan, äidilläni on hyvä suomen kieli ja hän on minulle suomea opettanut pienestä pitäen ja minulla on suht hyvä kielipää. Minulla oli myös heti alusta alkaen vahva äidinkieli, eli viittomakieli. Näin minun oli sitten helpompi oppia suomea viittomakielen rinnalla. Englanti on vasta "kolmas" kieleni, kun kuulevilla se on toinen kieli. Englannin kielessä en olekaan kovin hyvä.

Kävin peruskouluni pienessä erityiskoulussa, jossa oli kuuroja oppilaita. Kuurot yleensä käyvät peruskoulun kuurojen koulussa, eli erityiskoulussa, ja vasta peruskoulun jälkeen he siirtyvät normaalikouluihin jatkokoulutukseen. Kuurojen kouluja ei ole Suomessa kovin monta ja tämän takia kuurot käyvät sekä ala-, että yläasteen samassa koulussa, ellei kuuroa ole integroitu kuulevien kouluun normaaliopetukseen. Itse siirryin peruskoulun jälkeen lukioon ja siellä vasta aloin käyttämään opinnoissani viittomakielen tulkkia.

Peruskoulun luokkani tytöt. Luokkaan kuului lisäksi 1 poika, joka ei ole kuvassa.

Kuurot voivat yleensä opiskella mitä alaa tahansa, jos he niin haluavat. On eri asia, saavatko he töitä siltä alalta. Minusta ennakkoluulot ovat suurin haitta meidän kuurojen ja viittomakielisten elämässä. Monet esimerkiksi luulevat, etteivät kuurot pärjää yksin elämässään ja he ovat jotenkin vaikeasti vammaisia. Kuuroilla on kyllä kuulovamma, mutta muuten elämme täysin normaalia elämää. Me suoriudumme kaikista normaaleista askareista - ainoastaan kuuloon liittyvät askareet ovat "ongelma", sillä meiltä puuttuu kuulo. Silti meillä on keinoja, joilla korvata kuulon puuttuminen. On monia kuuroja, ketkä ovat rikkoneet rajoja ja murtaneet ennakkoluuloja. Arvostan mielettömän paljon näitä ihmisiä: he tekevät mahdottomasta mahdollisen. Yksi hyvä esimerkki on suomalainen kuuro räppäri Signmark, joka toteutti haaveensa ja ryhtyi kuuroksi laulajaksi.




Kommunikointi kuulevien kanssa on usein hankalaa, varsinkin suomalaisten. Tämä ei johdu kuuroudesta, vaan juurikin ihmisten asenteista ja ennakkoluuloista. Suomalaiset ovat jäykkiä ja he harvoin uskaltavat olla rohkeita ja käyttää eri keinoja kommunikointiin. Ulkomailla on aina ihan eri meininki. Itse olen matkustanut moneen maahan ja ulkomailla on harvoin ollut ongelmia, sillä siellä ihmiset kommunikoivat rohkeasti, käyttävät elekieltä ja ovat avoimia. Heidän kanssaan on niin helppo kommunikoida. Täällä Suomessa käy usein niin, että jos joku tulee puhumaan ja sanon, etten kuule, niin henkilö säikähtää, pahoittelee ja lähtee. Tämä, jos mikä on turhauttavaa. Rohkeammat ottavat kännykän tai paperin ja kynän esiin ja kirjoittavat saman asian. Tämä ilahduttaa- minähän en pure. Yleensä ihmiset eivät uskalla tulla minun juttusille, jos ovat nähneet minun viittovan tai tietävät minun olevan kuuro. Yleensä he ensin pyytävät Facebookissa kaveriksi, juttelevat hetken "turvallisesti" chatissa kanssani, ja sitten vasta uskaltautuvat tulla kasvokkain juttelemaan. Sitten, kun yksi on uskaltautunut, muutkin kiinnostuvat ja tulevat hänen perässään.

Kuulevien kavereideni kanssa juttelen yleensä kännykkään kirjoittamalla. Olen opettanut joitakin kuulevia kavereitani viittomaankin. Hoidan käytännön asiat normaalisti näiden kuuroille tarkoitettujen palveluiden ansoista. Jos vaikka haluan soittaa joskus ystävälleni tai kotipizzaan tehdäkseni tilauksen, soitan tekstipuhelupalvelun kautta. Tekstipuhelupalvelu on ilmainen. Käytän myös paljon tulkkauspalvelua, mikä on myös ilmaista, sillä se kuuluu ihmisoikeuksiin. Tilaan kelalta tulkin lähettämällä heille tekstarin, jossa kerron, milloin ja missä tarvitsen tulkin ja että mikä tilaisuus on kyseessä. Sitten he katsovat, onko joku tulkki vapaana ja vastaavat minulle, sainko tulkin paikalle. Kun tilaa tulkin etuajassa, saa lähes aina sellaisen paikalle. Itse käytän tulkkausta esimerkiksi opinnoissani, harrastuksissani, lääkärinkäynneissä, jne.

Kun tilaan ratsastusvalmennuksiini tulkin, toivon aina hevosalan sanaston tuntevaa tulkkia, sillä tilanne on aina kaikille hankala, mikäli tulkki ei ymmärrä mistään mitään. Jos tulkki ei ole hevosihmisiä ja tulee kuitenkin esimerkiksi kisoihin tulkkaamaan, niin joudun hänelle selittämään alusta asti kaikki säännöt ja että mitä hänen pitää tehdä milloinkin. Kerron mahdollisesti myös hevosiin ja ratsastukseen liittyviä termejä ja viittomia. Tämä on rasittavaa. Kisoissa tulkki yleensä seisoo verkkakentän keskellä ja minun on koko ajan tarkkailtava ympäristöäni. Katson koko ajan, minne menen ja missä muut ovat. Jos haluan hypätä jonkun esteen, niin kerron tulkille sen ja hän huutaa sen muille.

Tulkki vieressä katsomassa loistavaa rataamme :D

Kuurous ei estä ratsastusharrastusta ja olenkin kuuroudestani huolimatta käynyt lukuisissa valmennuksissa eri paikoissa eri valmentajien luona ja olen kilpaillut isoissakin kisoissa, eikä näissä ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Kuuroudessa on ratsastaessa vain yksi ainoa ongelma, josta ei pääse ikinä eroon: saan tiedon viiveellä perille. Jos juuri jonain hetkenä tein jotain väärin, valmentaja puhuu ja se kestää hetken, ennen kuin se välittyy tulkin kautta minulle. Hypätessäni rataa en oikein ehdi katsomaan tulkkia, kun keskityn jo seuraavaan esteeseen edellisen hypättyäni. Yleensä vasta radan jälkeen valmentaja kertoo, mikä onnistui ja mikä ei.

Kuuroilla on oma yhteisö, kieli ja kulttuuri. Kuurojen yhteisö on tiivis vähemmistö ja melkein kaikki tietävät toisensa. Minulla on ystäviä ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Suurin osa ystävistäni on kuuroja ja vietän vapaa-aikani heidän kanssaan. Kuulevat ystäväni ovat yleensä tulleet joko koulusta tai tallista. Joskus kuitenkin tutustun uusiin tyyppeihin myös kavereiden kautta. Kuurojen yhteisön pienuudesta johtuen kuurot ovat ystäviä keskenään, vaikka heillä olisikin iso ikäero. Minulla on ystävinäni ihmisiä, jotka ovat minua viisi vuotta nuorempia tai yli kymmenen vuotta vanhempia. Kuurojen yhteisö on "yhtä suurta perhettä" ja juuri siellä minun indentiteettini on muodostunut. Kuurot eivät kuitenkaan paheksu, jos olen kuulevienkin kanssa- tätä kun on kysytty.

Yksi ystävistäni, Laura.

Me viittomakieliset elämme ihan tavallista elämää, kuten muutkin: me matkustamme, järjestämme juhlia ja tapahtumia ja pidämme hauskaa. Kuurot järjestävät usein tapahtumia, jonne kokoontuu muita kuuroja ympäri Suomea. Esimerkiksi peruskouluissa järjestetään eri sähly- ja jalkapalloturnauksia, jossa pelataan muita kuurojen koulujen joukkueita vastaan. On myös kulttuuripäivät, mitkä järjestetään joka toinen vuosi - se on viittomakielisen yhteisön suurin tapahtuma. Kulttuuripäivät on viittomakielisen kulttuurin laaja katselmus, jossa on esityksiä viittomakielellä ja taidetöitä näytteillä. Kuurot järjestävät näitä tapahtumia, jotta heidän kulttuurinsa ja yhteisönsä perintö pysyy ja jaetaan eteenpäin. Kehittyneen lääketieteen vuoksi viittomakielisten määrä valitettavasti vähenee kokoajan, koska suurin osa lapsista implantioidaan nykyään, eikä lapsien vanhemmille informoida viittomakielen tärkeydestä.

Eräs juttu vielä, mikä on askarruttanut lukuisia ihmisiä: miten me kuurot heräämme? Meillä on tyynyn alla palikka, joka värisee herätyskellon soidessa. Tämä erittäin ärsyttävä värinä herättää kyllä tehokkaasti!

Itse olen onnellinen tästä elämästäni, mikä minulla on. Vaikka kuuroudessa on joskus haittapuolia, niin en silti vaihtaisi yhtään mitään. Minulla on ihana perhe, ystävät ja elämä. Kuurous ei ole este, vaan hidaste. Näiden pikkuhaittojen takia ei kannata jäädä harmittelemaan, vaan jokaisen pitäisi osata katsoa asioiden positiiviset puolet. Iloitsen siitä, mitä minulla on, enkä mieti, mitä minulla ei ole. Jokainen tekee elämästään sellaisen, kuin itse haluaa.

Ansu, tärkeä ystäväni.

Tulipas pitkä postaus, mutta koitin vastata jokaiseen kysymykseenne kattavasti. Toivottavasti jaksoitte lukea ja saitte kysymyksiinne vastaukset. Jos jotain jäi vielä epäselväksi, kommenttilaatikkoon saa heittää kysymyksiä. :)

263 kommenttia:

  1. Hyvin kirjoitettu! toivottavasti kuuleville ihmisille saa nyt parempaa käsitystä kuuroudesta! :)

    VastaaPoista
  2. Tää on oikeesti hyvin kirjotettu! :> Monet kuulevat kysyvät multakin että onko sun kanssa vaikea kommunikoida ja ihmettelevät sitä miten helppoa se loppujen lopuksi on. Nyt tulee koulussa ainakin ite harjoteltua selkeästi puhumista ja perus viittomista. Kohta ei toivon mukaan tarvita puhelinta ollenkaan :)ltakin että onko sun kanssa vaikea kommunikoida ja ihmettelevät sitä miten helppoa se loppujen lopuksi on. Nyt tulee koulussa ainakin ite harjoteltua selkeästi puhumista ja perus viittomista. Kohta ei toivon mukaan tarvita puhelinta ollenkaan :)

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus! Kyllä sua voi ihailla :)

    VastaaPoista
  4. En muistanut kysyä ajoissa niin kysyn sitten tässä: Miten ajo-opetus? Kun sen opettajan kuitenkin tarvii olla siinä vieressä käyttämässä tarvittaessa jarrua ja kytkintä? Sillon kännykkä käytössä vai? Tuli vaan mieleen kun rupesin yks päivä pohtimaan et ois se vähän hankalaa ku ei sinne takapenkillekää voi koko ajan vilkuilla jos tulkki ois mukana :P

    ~Juulia~

    VastaaPoista
  5. Tosi mielenkiintoinen ja ihana postaus :) Ihailen sun positiivista asennetta ja rohkeutta. Mulla on pari kertaa töissä (huoltoasemalla) tullut kuuro asiakas, jonka kanssa on onnistunut kommunikointi paperille kirjoittamalla, ilmehtimällä ja heiluttamalla käsiä xD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaktu, luetko sä tätä blogia? =)

      Poista
    2. Kyllä se ainakin on rekisteröityneenä lukijana. :)

      Poista
  6. Ihana postaus! Melkeen tuli itku kun luin, oot niin ihanan positiivinen! tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  7. kiitoksia kaikille ihanista palautteista :) Juulia, Turussa on yksi ajo-opettaja, joka osaa viittoa. Hänen oppiinsa menevät useat. Jotkut kuitenkin menevät muualle, joissa opettajat joutuvat itse opettelemaan jotkut merkit, kuten esim "oikealle, vasemmalle, stop". Mutta jos opettajalla jotain asiaa, niin kyllä siinä joutuu peilin kautta kattomaan takapenkkiin, mitä tulkki viittoo. :)

    VastaaPoista
  8. mahtava teksti ja olen itsekkin miettinyt näitä varsinkin valmennus juttuja (:

    VastaaPoista
  9. Tää oli kyl ihana :)

    VastaaPoista
  10. täydentäisin vielä janitan kommenttiin, kun olen itse kans kuuro ja käynyt autokoulun pari vuotta sitten.
    Jep jep, opettaja joutui opettelemaan tiettyjä merkkejä. Kun opettajalla on asiaa, hän pyytää pysäyttämään johonkin parkkipaikalle, ja siinä keskustella asioista rauhassa ja sitten jatkaa taas ajamista. Opettaja tykkää tehdä näin, kun asiat menisivät varmasti perille kun ite kuuntelen paremmin jos auto on pysähtynyt. Ja mustakin on näin helpompaa kuin katsoa pienen peilin kautta takapenkillä olevaan tulkkiin. Multa asiat menisivät ohi kun ei voi katsoa peilistä tulkkia koko ajan, kun tietä pitäisi oikeasti katsoa. Niin ja välillä opettaja kirjoitteli paperille isoin kirjaimin lyhyeillä lauseilla ja vilkuilin samalla siihen lappuun, mitä siinä luki, kun joskus on turhaan pysähtyä jos asia on ihan pientä =) Itselläni oli tulkki vain ensimmäisellä ajotunnilla, hyvin pärjätty. Joillakin kuuroilla saattaa kyllä olla tulkki joka ajotunneilla.

    VastaaPoista
  11. olet ihana ihminen! ihannoin positiivista ja rohkeaa elämän tapaasi! ihana lukea kirjoituksiasi, selvästi ja hyvillä sanoilla kirjoitettu. monet asiat selvisi, ja todennäköisesti jos joskus kuuron kanssa "joudun"/pääsen kommunikoimaan niin kaikki peliin!=) tuli niin hyvä mieli lukea, että vaikka kumminkin niinkin iso asia kun kuulo ei toimi, niin pystyy elämään lähes normaalia elämää. muistutti taas itseään kuinka pitää olla itselleen tavallisistakin asioista kiitollinen. ihana postaus ja ihana blogi :):)=)

    VastaaPoista
  12. Tää oli tosi hyvin kirjoitettu. Ja kiinnityin tuohon kun kirjoitit, että ihmiset ovat yleensä hyvin ennakkoluuloisia. Muistan kun kysyin multa heppaavuokralle ja aluksi oikein pysähdyin siihen kohtaan, kun kirjoitit, että olet kuuro. Olin ihan hämmästyksissäni, hyvällä tavalla tietenkin :) Musta se ei ole mikään este että kaveri on kuuro. Hyvin se komminikointi on tässä vajaa (2v?) aikana sujunut :) Musta oot tosi kiva kaveri ja mua itseäni harmittaa se, kun en osaa kunnolla viittoa, ehkä sitten voisin viettää aikaani enemmän sunkin kanssa :) Tää oli tosi kiva postaus ja ehkä nyt muutkin jotka eivät vielä tienneet miten kommunikointi ym juttu toimii sun kanssa, niin huomaavat kuinka helppoa se oikeasti on :) !

    VastaaPoista
  13. Tosi kiva ettet kirjottanu imp.ihmisistä negatiivisesti !:) arvostan sitä ja vaikka omistaisi sisäkorvaistutteen, ei se silti tarkota etä siirtyisi kuulevien 'maailmaan' vai mikski sitä nyt sanotaan. Onhan moniaki imp.ihmisiä ketkä viittoo ja hengailee kuurojen kanssa :) Jotkut ei vaan millään halua ymmärtää :D

    t. yks imp. ihminen

    VastaaPoista
  14. Erittäin ihana kirjoitus! Ja hieno hevonen sekä hyvää ratsastusta. On tosi kiva lukea tätä sun blogasi :)

    VastaaPoista
  15. Ihanaa kun sulla on niin positiivinen asenne! :-) Oon miettinyt ihan hirveen pitkään että miten te kuurot ajattelette? Niinkun onko se niillä viittoma merkeillä vai sanoilla vai miten se ajatteleminen käy? Ymmärsitkö nyt ollenkaan mitä tarkoitan :-D

    VastaaPoista
  16. Kiitoksia kaikille!! :) Linda, riippuu ihan ihmisestä. Jotkut ajattelee viittomakielellä, jotkut kuulemma kuvin, mutta itse ajattelen suomen kielellä. mielenkiintoista kyllä! :D

    VastaaPoista
  17. Mahtava kirjoitus! Vaikutat aivan ihanalta ja iloiselta tytöltä jolla on asenne kohdallaan! :-) Tuollaista asennetta kaivattaisiin jokaiselta ihmiseltä. Kirjoitat myös todella hyvin!

    VastaaPoista
  18. hyvä juttu että oot löytäny hevosten maailmaan :) hevosethan onkin niitä maailman ihanimpia eläimiä. Et varmaan tiedä, miten hevonen hirnahtaa, kun et ikinä oo kuullu mitään ?:) musta ois pahempi jos ois sokea kun että kuuro:D

    VastaaPoista
  19. Hih, aivan. Oon itse onnellinen, kun saan olla hevosten parissa. En tiedä, mitä tekisin ilman hevosia.. :) En kyllä tiedä, miten hevonen hirnahtaa, mutta on joskus hevonen huudellut toisten perään mun ollessa selässä sen verran kovaa, että on tuntunut ja kuulunut :) Jep, sokeana ei pärjää yksin elämässä ja se on ihan hirveetä :/

    VastaaPoista
  20. Miettisin, että miten opettelette puhumaan ja kirjoittamaan ja kaikkee semmosta koulussa, eiks se oo aika vaikeeta? En tiiä saiks mitään selvää mut en osannu paremminkaa ilmasta :D

    VastaaPoista
  21. Lisään vielä Ansun ja Janitan kommentteihin autokoulusta. Itse olen käynyt autokoulun Mikkelissä, sielläpäin opettajalla on kokemusta kuuroista ja osaa elehtii suht hyvin. En käytä koskaan ajotunneilla tulkkia. Ope huomauttaa virheistäni kirjoittamalla paperille tai näyttämällä elehtien miten jutun pitäisi mennä. Oikealle, vasemmalle, seis, peruutus, jarrutus, kytkin, vilkut ovat eniten käytettyjä merkkei.

    Ajorataharjoituksessa eli liukasajossa tulkki oli kyllä mukana, hän toimi minun "korvina". Sillä ope puhui radioon ja tulkki tulkkasi mulle siinä vieressä. Tosin häntä kyllä pelotti miten ajan, kun harjoiteltii ajamista liukkaalla tiellä. :DD Mutta näin meillä :)

    VastaaPoista
  22. Eka anonyymi, opimme sen kautta, mitä näemme. Opimme viittomakielen avulla. Esim. viitotaan "sika" ja opetetaan, miten se kirjoitetaan. Joillekin se on vaikeaa, mutta mä ainakin oon oppinut kirjoittaa suht hyvin ;)

    toka anonyymi, kiitos lisäyksestä :)

    VastaaPoista
  23. miten kuuro voi oppia puhumaan, kun eiks yleensä opita niinku sen kautta mitä kuulee? :))

    VastaaPoista
  24. ja hei yks kyssäri viell:))) tota nii, ni jos kuuro mies ja kuuro nainen saa lapsen,ni onks se lapsi sillon todennäköisesti kuuro, vai onks sil mitää vaikutusta?=))

    VastaaPoista
  25. Kiitos kivasta kirjoituksesta, tuo auttaa meitä kuulevia tosi paljon suhtautumaan kuuroihin paremmin. Erilaisuus pelottaa aina, ja kun ei aivan tiedä miten tulisi käyttäytyä, jättäytyy helpommin sivuun. Olen itse nuorempana pitänyt "ratsastustunteja" Oulussa kahdelle kuurolle tytölle joilla oli usein tulkki mukana, mutta ei aina. Tosi mukavia pikkutyttöjä olivat ja aivan käsittämätön se kyky miten pystyivät sekä ratsastamaan, että kiinnittämään huomiota opettajaan/valmentajaan samalla kertaa.

    Hyvää syksynjatkoa!

    VastaaPoista
  26. ihana tämä blogi...olet todella rohkea ja sua voi ihailla todellakin!♥

    VastaaPoista
  27. Anonyymi: meille vaan koitetaan opettaa ääntämiset ensin ja kerrotaan, jos äännettiin just oikein. Sitten sitä vaan toistetaan :)

    Toinen anonyymi: riippuu ihan. Joillakin on vahva kuurouden geeni, joka voi periytyä. Joillakin kuurous on johtunut jostain muusta syystä. Yleensä syntyy kuitenkin kuuleva lapsi. Monille kuuroille pareille syntyy myös kuulevia lapsia.

    siisii: Kiitos itsellesi kommenttistasi :) Aivan, tietämättömyys usein aiheuttaa sen, ettei uskalla tulla juttelemaan. Joo, meidän on vaan opittava aina katsomaan tulkkia. :) Hyvää syksynjatkoa sullekin!

    Kolmas anomyymi, kiitos! :)

    VastaaPoista
  28. Ihana postaus, tätä on odotettu ! :) Mahtvaa tuo positiivinen elämän asenteesi!

    VastaaPoista
  29. todella hyvä postaus :) sun pitäis alkaa melkein pitämään blogia jollekkin lehdelle :) kirjoitat ihan älyttömän hyvin ja erilaista blogia.

    VastaaPoista
  30. kun kisoissa sinulle annetaan äänimerkkejä(esim. lähtömerkki tms.), niin täytyykö tulkin viittoa sinut liikkeelle?

    luin vain tuon santun esittelysivun ja ihmettelin, jotta mikä tulkki mitä häh? mutta tämä postaus vähän valaisi asiaa(en ole aikaisemmin lukenut blogiasi). monesti olen miettinytkin, että jos olisi kuuro, miten ihmeessä sitä pärjäisi kisoissa, mutta sinulla tuntuu menevän hyvin! ei voi muuta sanoa kuin <3

    VastaaPoista
  31. Moikka!
    Kiva blogi. Kirjotat tosi hyvin. Mä oon lievästikehitysvammainen ja myös Dysfaatikko.
    Minä osaan jonkin verran viittoa. Kävin Sitä aikasempaa kulovammaistenammattikoulua¨Turussa nykyinen Bovalius meidän luokalla oli muutamia huonokuuloisa ja yksi kuuro. Oppin viittomaan ja tämän kuuron kanssa pärjätiin tosi hyvin viittomalla ja lisäksi kynän ja paperin kanssa.
    minäkin harrastan ratsastusta kävin alkuun erityisratsastus tallilla Naantalissa ja myöhemmin Askisissa nyt olen ihan tavallisessa ryhmässä metsäkylänratsastuskeskuksessa. meillä on tosi kiva ryhmä ja saan tarvitaessa myös apua muilta joidenkin hevosten kanssa joiden kuntoon laito on välillä vaikeaa. Koska ne on joskus äksyjä hoidetaessa. Pinteleitä on kanssa vaikea laitaa itse oneksi hyvät kaverit autavat minua. Terv. Taru

    VastaaPoista
  32. oot tosi kaunis!:)

    VastaaPoista
  33. Laura, kyllä tulkki viittoo lähtömerkin ja kaikki muut :)

    Taru, okei, kiva kuulla tarinasi. :)

    Teille kiitos kivoista palautteistanne! Ne piristävät aina mieltä :)

    VastaaPoista
  34. Upea kirjoitus, blogiasi on ihana lukea näin aikuisen hoitoalalla työskentelevän ratsastajan näkökulmasta. Tsemppiä kisoihin ja valmentautumiseen :)

    VastaaPoista
  35. Löysin sun blogin puolivahingossa ja susta tuli mun idoli! :') Sait mut uskomaan, että kaiken voi tavoittaa jos tarpeeksi vaan yrittää, kiitos tästä ja mahtavaa syksyä itsellesi! :)

    VastaaPoista
  36. Hih kiitos ihanasta kommenttistasi :) Melkein kaikki on kyllä mahdollista, mutta kaikkein tärkeintä on, millainen oma asenne on. Positiivinen asenne saa elämän hymyilemään! Kiitos samoin sulle!

    VastaaPoista
  37. Moikka :)
    Luin nyt ensi kertaa blogiasi, ja sait heti uuden lukijan :3
    Aivan ihanasti kirjoitettu postaus ja sain tarvitsemaani tietoa kuutoudesta. Itse en ole kuuro, mutta esim. viittomakieli on ollut aina hevosten lisäksi lähellä sydäntäni :D

    VastaaPoista
  38. Moi! Jee kiva, tervetuloa lukijaksi. :) Hih, kiitti!

    VastaaPoista
  39. Moi :)
    Mä alan lukemaan tätä sun blogia! Mä ihailen sun asennetta niin paljon. Tää postaus kyllä autto mua ymmärtämään teitä kuuroja ja jos joskus tapaan jonkun kuuron niin on paljon helpompi kommunikoida kun tämän on lukenut. Mulle tuli tosi hyvä mieli kun luin tän postauksen ja kun sanoit että oot et vaihtais elämääs mihinkään ja olet oikeassa, se on vain este eikä hidaste! :) Sulla on ihan tosi upea hevonen mistä saat olla ylpeä. Innolla ootan tulevia postauksia!

    VastaaPoista
  40. Moi! Hih kiitos ihanasta kommentista! Hyvä, jos avarsin sunkin näkemystä kuuroja kohtaan, tää olikin tän postauksen tarkoitus! Kiitos :)

    VastaaPoista
  41. oi tää anto mulle nyt kyllä ihan uuden käsityksen kuuroista, oon jotenki aina ajatellut että kuurojen elämässä ei oo iloja ja niitä harmittaa se että on kuuroja, mutta tämän perusteella kuurot voi elää ihan normaalia elämää. Ihailen tuota sun asennetta elämään ja sitä kuinka voit elää normaalia elämää.
    Mutta yks semmone kysymys mulle heräs kuuroudesta, että jos niinko yrität puhua jotaki niin kuuletko sun pään sisällä mitään ääniä ? :--D
    ja oon kyllä ruvennu myös blogin lukijaksi koska sun ja santun elämää on tosi kiva seurata. (:

    VastaaPoista
  42. Kiva, kun saan muut oppimaan enemmän kuuroista ja heidän elämästään! Me elätään samalla tavalla, kun kuulevatkin ja yhtä onnellisesti. :) Kyllä kuulen pään sisällä ääniä, esim. tinnitystä.

    Kiva! :)

    VastaaPoista
  43. Tosi kiva postaus :) Tykkäsin ihan älyttömästi kun ymmärtää nytten paremmin kuuroja että elätte ihan samanlain kuin me muutkin :)

    VastaaPoista
  44. Wow! Sain paljon tietää nyt kuurojen elämästä, kiitos siitä! Vaikutat todella elämäniloiselta ihmiseltä :) Tsemppiä jatkoon! :)

    VastaaPoista
  45. Kiva, kun oli sinullekin hyötyä! Kiitti :)

    VastaaPoista
  46. Mielenkiintoinen kirjoitus! :)

    VastaaPoista
  47. Selailin sun blogia ja on ihan pakko alkaa seuraamaan, mahtavaa kun on sellaisiakin ihmisiä jotka eivät anna periksi! Ja tämä todellakin avarsi silmiä kuuroudesta ja sen kanssa elämisestä. Jatka samaan malliin! =)

    VastaaPoista
  48. Kiva, kun tykkäät! :) Kiitos!

    VastaaPoista
  49. Wau sulla on upea asenne!
    Olet älyttömän hyvä ratsastamaan vaikka valmentautuminen on sulle hankalaa. Muille opettaja voi sanoa että tee pidäte NYT, mutta sulle on vähän vaikea sanoa että tee se NYT joten saat kaikki neuvot aina liian myöhään. Silti olet noin hyvä :)

    Toivottavasti kuulemme(tai siis näemme) sinusta lisää kilparadoilla! Olisit aivan mahtava esimerkki nuorille, ja miksei vanhemmillekkin! Tsemiä!

    VastaaPoista
  50. Kiitos kauniista sanoistasi! :) Tuo on totta, etten saa asioita heti perille, mutta ei voi mitään. Itsekin toivon, että päästään kisaradoilla vielä joskus kansallisiin kisoihin :)

    VastaaPoista
  51. Aivan superihana postaus!
    Teen eräänlaista esitelmää/projektia koskien kuurojen opiskeluja ja olen hurjasti saanut näkökulmia sinun blogisi kautta :)

    Mulla olisi kuitenkin kysymys liittyen opintoihisi; maksaako opintotulkki? Käytätkö sitä joka päivä (jos siis käyt "normaalia" lukiota?)? Vai korvaako Kela tämänkin? Tähän en ole löytänyt vastausta mistään =)

    + onko totta että tulkkauspalvelu on ilmainen vain 120 tulkkaustuntia vuodessa?

    Olisi huippua jos vastaisit!

    VastaaPoista
  52. Kiitos! :) Kiva, kun blogistani on ollut hyötyä! Ei maksa, Kela korvaa tulkkaukset. Tulkkauspalvelua voi hakea 160h kerrallaan. Minulla loppui tänä vuonna 160h ja hain toiset 160h, nyt tästä on jäljellä enää 15h.. Täytyy hakea taas, plääh! Mutta siis, ilmaista on, mutta maksimissaan voi hakea 160h kerrallaan. :)

    VastaaPoista
  53. Kiitos tosi paljon, tää auttoi hirmuisesti!

    VastaaPoista
  54. Wau, upee postaus! Tää oli tosi "opettavainen", just esim. tuo, että käyttää enemmän elekieltä ku puhuu.
    Pakko kysyä vielä pari asiaa: miten teille opetetaan viittomakieli ja viitotaanko teille heti syntymästä asti vai?
    Onko eri maissa nuo viittomat samat, vai onko viittomakielessäkin erinlaisuuksia eri maissa?
    Pitääkö sun muuten kirjottaa kokeet suomeks?

    Toivottavasti jaksat vastailla näihin mun tyhmiin kysymyksiin D:

    VastaaPoista
  55. Kiva, kun tykkäsit! :)
    Miten teille opetetaan suomen kieli? Ihan samalla tavalla meille viittomakieli, eli vauvasta asti minulle on viitottu. :)

    Joka maalla on oma viittomakieli ja lisäksi on ns. kansainvälinen viittomakieli, jota käytetään kommunikoidessa muiden maiden kuurojen kanssa. :)

    Kokeet teen normaalisti, eli kirjoitan suomeksi. Lukiossa käyn s2-tunneilla, eli suomen kieli toisena kielenä.

    VastaaPoista
  56. Tosi hyvä postaus! Minulla ei ole yhtään kuuroa tuttua joten tämä valaisi paaljon.:) Mä ihailen sua nyt ihan valtavasti, koska jo minulle on monet asita vaikeita ja sinä onnistut niissä vaikka olet kuuro. esimerkiksi ratsastaessa kommunikointi valmentajan kanssa on minulle vaikeaa, jotain vikaa varmaan ymmärrykseesä koska valmentaja joutuu selittää asiat pariin kertaan ennen kuin minulle tulee se "aa" hetki, että tajusin. Muutenkin blogiasi on mielenkiintoista lukea kuuron näkökulmasta.:) Kiitos paljon hyvästä blogista!:)

    VastaaPoista
  57. Kiitos positiivisesta palautteestasi! :) Hih, itse olen vaan alusta asti joutunut ratsastaessa katsomaan tulkkiin, niin ei tunnu nyt yhtään vaikealta. Olehyvä ja toivottavasti viihdyt lukijana!

    VastaaPoista
  58. Oli mukava lukea jonkun nuoren kuuron kirjoittamaa tekstiä kuuroudesta. Opiskelen itse viittomakielen ohjaajaksi ja meillä on puhuttu paljon asiasta, mutta eteen ei ole vielä tullut nuoria kuuroja. Ihanaa tekstiä :) kiitos.

    VastaaPoista
  59. Kiva, kun tekstistä oli hyötyä sinullekin. Ole hyvä! :)

    VastaaPoista
  60. siis eikö se ookkaan itsestäänselvää että kuurotkin osaa kirjottaa? jos ei ole, niin oot kirjottenut tosi hyvin! haluaisin opiskella viittomakieltä joskus tulevaisuudessa, ja tämä oli tosi mielenkiintoinen postaus! :)

    VastaaPoista
  61. Kyllä kuurot osaa kirjoittaa, mutta suomi on yleensä huonoa. :) Jotkut eivät pysty edes selittämään vaikeampia asioita kirjoittaen, koska suomen kielen taito ei ole heillä riittävä. Kiitos! Toivottavasti opiskelet joskus viittomakieltä :)

    VastaaPoista
  62. Oli kyl kiva lukee vähän sun elämästä, sain meinaa vast ku katoin tota yläpalkin Minä-sivua että oot kuuro, ihmettelinkin kyllä vähän miks sulla on tulkki valmennuksessa mutta aattelin et sulla on ulkomaalaisia valmeintajia ja sulla ei oo niin hyvä kielipää tai jotain... Kirjotat tosi sujuvasti, jos kuuroille se ei ole itsestäänselvyys!
    Oot kyl tosi.. argh en tiä sanaa... Tosi elämänilonen? äh ei se oo se sana :D no ei tuu mielee:D Alan kyl lukee sun blogii, oon näihi postauksii ny kommentoinu (viimesimpiin), ja oon tosiaan sitä mieltä että ootte Santun kanssa tosi huippupari ja teistä on kiva kattoo videoita ja lukee blogia:)

    VastaaPoista
  63. Hitsi, olipas mielenkiintoinen postaus. Ja blogikin, taidanpa liittyä lueskelemaan! :)

    VastaaPoista
  64. Anonyymi, kiitos ihanasta kommenttistasi! Rekisteröidy ihmeessä bloggeriin, että voit kommentoida nimellä, että tiedän sinun olevan sama tyyppi kyseessä, kun tänne kommentoi aika monta anonyymiä. :)

    Anzu, kiitos! ja tervetuloa lukijaksi! :)

    VastaaPoista
  65. Moi, kaverini luki tän jutun mulle (ja muitakin sun postauksia)Oon tosi onellinen, että jotkut uskaltaa harrastaa etkä anna kuurouden haitata elämääsi :) Olen itse täysin sokea, sokeuduin vasta pari vuotta sitten ja ennen sitä kävin kans ratsastustunneilla, kuitenkin nykyään vanhemmat pitää tätä harrastusta mulle liian vaarallisena. Kuitenkin vaikka sun tilanne ei siis mitenkään ole sama kuin mulla, ja mun olisi hiukan vaikea omistaa omaa hevosta tai vuokrata yksityistä ja mitä niitä kaikkia mahdollisuuksia onkin, niin tää sun tilanne saa mutkin haluamaan takaisin tunneille vaikka en tiedä, että millaisia mahdollisuuksia meillä päin olisi sokealle ratsastajalle.

    Toivotankin kaikkea hyvää sulle ja Santulle :)

    VastaaPoista
  66. Hei! Todella ikävä juttu tuo sokeutuminen ja tilanteesi on varmasti hankala. Uskoisin kuitenkin, että ratsastus ei ole liian vaarallista sinulle.

    Voit mennä esim. terapiaratsastukseen, vaikka se ei ihan samanlaista ole kun joskus ratsastit itsenäisesti. Terapiaratsastuksessa voisit kuitenkin nauttia hevosen selässä olemisesta, vaikka ilman satulaa. Se, että saa tuntea, halata ja olla hevosen kanssa, on ihanaa.

    Tai sovitte esim. sellaisen tunnin, jossa opettaja juoksuttaisi liinassa ja sinä selässä harjoittelet istuntaasi ym. Onhan varmasti mahdollisia nämä eri ratkaisut!

    Tsemppiä ja tulehan kertomaan, jos joskus pääsit hevosen selkään! :) Kiitos kommenttistasi.

    VastaaPoista
  67. .. :o Wau! Tää ihan oikeesti oli iha loistava postaus ja avas iha hirveesti monia asioita kuuroista. Herkkänä ihmisenä oli tosi lähellä että en ruennu itkemään tätä lukiessani. Ei siis mitenkään pahalla, vaan sä oot vaan nii tajuttoman positiivinen ja ... vahva! Oikeesti, ihailen sua! :D Sait just yhden lukijan lisää :)

    VastaaPoista
  68. ootko ihan kivikuuro? (:

    VastaaPoista
  69. Ida, kiitos kehuistasi ja tervetuloa lukijaksi! :)

    Anonyymi, kuulen kyllä todella kovia ääniä, mutta muuten olen aikalailla kuuro. ;)

    VastaaPoista
  70. Eksyin tänne ihan sattumalta ja tahdon minäkin kiittää hyvästä kirjoituksesta! Toivottavasti moni lukee tämän, asioihin on aina helpompi suhtautua kun niistä tietää jotain.

    Olen joskus yrittänyt opetella vähän viittomia ja katsellut viittomankielisiä uutisia, koska pidän sitä kieltä jotenkin hirveän kiehtovana.

    Muutenkin tästä tuli hyvälle tuulelle, on ihanaa lukea elämäniloista tekstiä, oli ihminen sitten kuuleva, kuuro tai mitä tahansa. <:

    VastaaPoista
  71. janita ! tä oli ihana ! sain tietää milkoona asiaa lisää ! toi herätysjuttu oli kyl niinku paras ! en ois tajunnu et kuuroil on tollane systeemi :) !

    VastaaPoista
  72. Voi ei, en tiennyt että olet kuuro! Tuli kauheat omantunnon tuskat, kun kerran oltiin samoissa kisoissa verryttelyssä, ja halusin tulla ristikon mikä oli keskellä kenttää. Olin jo valmiiksi pahalla päällä, ja sitten kun huusin ristikko etkä heti huomannut sitä jonka takia olit vähän tiellä, huusin vain kovempaa ja vähän vihaisella äänellä.. Silloin en ymmärtänyt, mutta nyt ymmärsin! Anteeksi :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hups, sori, että olin tielläsi. mun pitää kuitenkin katsoa ympärilleni, niin oli ihan mun vika! :)

      Poista
  73. Ihanaa, kun olet niin positiivinen! Olen lukenut tämän tekstin monesti ja vähän aikaa sitten luin kaikki blogikirjoituksesi alusta asti ja tämä juttu vain on yksi suosikeistani! Kerrot hirmu asiallisesti ja iloisesti kuuroudestasi ja nautit elämästäsi, vaikka se onkin erilaista, kuin monella muulla. On hienoa, että jaksat ottaa kaikesta ilon irti ja elää täysillä. Olen ollut aina sitä mieltä, että ne ihmiset, joilta puuttuu yksi tärkeimmistä aisteista, saavat paremman yhteyden hevoseen ja muihin eläimiin, sekä tietysti ihmisiin ja kaikkeen muuhunkin. Kun ei voi kuulla, on pakko kommunikoida muilla keinoin. Monet esimerkiksi huutavat eläimille suuttuessaan tms, vaikkei se ole millään tavalla toimiva keino. Ja mitähän jaarittelen tässä taas... Olisi kauhean kiva tutustua sinuun paremmin, vaikutat niin mukavalta ihmiseltä! :) Ahkerasti täällä blogiasi seuraan ja pidän peukkuja, että Santun kanssa alkaa taas kaikki toimimaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommenttistasi! :) Kiva, kun teksti miellytti sinua! Kyllä, elämäni on erilaista kuin muilla, mutta en anna kuurouteni estää vaan koitan elää parhaani mukaan täyttä elämää. :) Toivottavasti viihdyt jatkossakin blogissani ja kiitos!

      Poista
  74. Hei aivan upea, mielenkiintoinen ja todella positiivinen kirjoitus! Kiitos paljon, sitä oli ilo lukea!! :) Opiskelen itse terkkariksi, joten näistä tiedoista oli myös tulevaa ammattia ajatellen oikeasti hyötyä. Oon käynyt parilla viittomakielen kurssilla, ja tykkään siitä kielestä ihan valtavasti. Ehkä opiskelen vielä lisää joku päivä, jos tulee tilaisuus. :) Sun blogi vaikuttaa kyllä niin hyvältä, että taidat saada yhden lukijan lisää! ;D

    Aurinkoisia päiviä ja tsemppiä kisoihin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että oli sinulle hyötyä! :) Kiitos, tsemppiä opiskeluihin ja tervetuloa lukijaksi! :)

      Poista
  75. Vau, nään kuurojen elämä nyt ihan erisilmin. Toi oli tosi opettavainen teksti, kiitos siittä :) Susta tuli miun idoli! Suhtaudut niin positiivisesti kaikkeen... Opettelin oman nimeni viittomankilisillä kirjaimilla :3 Mielenkiintoinen kieli! Mut kaikkea hyvää sulle ja Santulle!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleppa hyvä! :) Ja kiitos sulle kommenttistasi ;D

      Poista
  76. :) Ihanaa tietää kuuroudesta :D ihailen sinua :D niin sisukas ja valmiina elämään omaa elämäänsä,välittämättä mitä ,muut tuumii :))

    VastaaPoista
  77. Tosi hyvin kirjoitettu ! ♥
    Oot kyl pärjänny hyvin hevosten parissa jnee (:
    Yks juttu mua vaan jäi mietityttämään, et onks sun vanhemmatki ollu syntymästä asti kuuroja, ja entä sun sisko ? (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos :) juu, ovat he kaikki syntymäkuuroja myös :)

      Poista
  78. Aivan ihana teksti! Niin mielenkiintoinen ja ihana kuulla, että vaikka kuuro onkin pystyy paljon kaikkea tekemään!

    VastaaPoista
  79. Onneksi olkoon, olet demijulkkis!
    http://demi.fi/keskustelut/1191465/olisitko-mieluummin-kuuro-vai-sokea-lue-tama-ennen-kuin-vastaat-mitaan

    Mielenkiintoinen teksti kyllä, pitääpä tutustua blogiisi tarkemminkin. Itse opiskelen kieliä Ruotsissa ja yhdessä ryhmässä on viittomakielinen tyttö, jolla on aina kaksi tulkkia mukana. Olisipa enemmän yhteisiä tunteja, niin voisi tarttua tähänkin päähän muutama viittoma... en osaa edes kunnolla ruotsalaisia sormiaakkosia, suomalaiset vain. Toistaiseksi on jäänyt mieleen noilta tunneilta varmaan pelkästään viittoma "nimi". Ehkä vähän harmi, että itse kurssi on niin mielenkiintoinen (kielenhuoltoa ja kielipolitiikkaa), etten ehdi keskittyä tulkin katsomiseen niin paljon. Eikä taida Uppsalan yliopistossa olla viittomakielen kursseja, mutta ehkä joskus jossain sitten! Kielifriikkinä olen halunnut jo kauan oppia sitäkin kieltä, vaikka sitten ruotsalaista kun täällä nykyään asun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kappas vain! :D kiitos, voit rohkeasti vaikka välitunnilla mennä tytölle juttelemaan jotain, jos oppisit häneltä jotain viittomia? :)

      Poista
  80. Mietin, että miten kuurot herää aamulla ajoissa, jos ei kuule herätyskelloa? vai herättääkö joku aisti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meillä on täristin joka tärisee tyynyn alla kun herätyskello soi. :)

      Poista
  81. Osaan viittomakieltä sujuvasti, koska mun serkkuni on kuuro :)

    VastaaPoista
  82. Oli kyllä hieno postaus! Olet ihanan positiivinen ja itse olen ajatellut hölmöjen ennakkoluulojen takia kuuroista toista, mutta sinä opetit minua! Olen onnellinen, kun löysin tämän ihanan blogisi jota alan lukea ahkerasti! Tsemppiä sinne päin!

    VastaaPoista
  83. Ihana postaus! Yksi kysymys kuitenkin on: näkevätkö kuurot unia viittomakielellä, jos se on heidän äidinkielensä? Hyvää kevättä sinulle ja Santulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä, ihan viittomakielellä.:)

      Poista
  84. Kiinnostava postaus! Itse asun tällä hetkellä ulkomailla, ja "joudun" ratsastamaan saksaksi, joka ei ole vahvin vieras kieleni, tänne (Unkariin) tullessa se oli erittäin ruostunut koulusaksa. Olen löytänyt täältä todella hyvät valmentajat, (koulu & este), molempien kanssa kommunikoin saksaksi. Koulutunneilla kieliongelmia ei oikeastaan synny, mutta hyppääminen on vaikeampaa, kun en yksinkertaisesti ehdi läheskään aina ymmärtää/toteuttaa saamaani ohjetta niin nopeasti tai kysyä tarkennusta (esim mihin suuntaan esteen jälkeen pitikään kääntyä tms.) Eli jollain tasolla voin eläytyä tuohon, että saat tiedon aina myöhässä tulkilta.

    Tosi hieno hevonen sinulla on, ja taidan muistaa sut Turusta. Myös mun lemppari & vakioratsu oli se sinkoileva kimotamma ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Aivan, tuokin ei ole helppoa kun koittaa oppia ratsastamaan samalla kun opastetaan vieraalla kielellä.

      Poista
  85. Hieno asenne Sinulla! :)

    Minullakin tutkittu perinnöllinen kuulovika, kuulo alenee iän myötä. Nyt vielä 30v pystyn kuulemaan ilman kojeita, mutta jos useampi puhuu yhtä aikaa - on vaikea saada selvää. Olen opetellut jo viittomakielen alkeet eläkeiän varalle, kun ei enää kuulolaitekaan sitten auta... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tsemppiä viittomakielen oppimiseen! :)

      Poista
  86. Ihana blogi ja miten elämäniloinen asenne Sinulla! :)

    Itse eksyin blogiisi ihan "kuuron elämää" haulla. Olen ollut syntymästä asti puolikuuro, eli toinen korva kuuro, toinen kuuleva. Olen oppinut enemmän pitämään ympäristöä silmällä kuunnellen, kuin katsoen. Lisäksi olen likinäköinen. Hevosten kanssa olen elänyt kymmeniä vuosia ja tuntui, että kuulolla on valtava merkitys, että ehtii varautua ja toimia kaikissa tilanteissa.

    Nyt olen sitten kuuroutunut kokonaan, äkillisesti, ja siitä saakka on tuntunut, että en ole enää ihminen ollenkaan. Tutut välttelevät ja koska en kuule omaa ääntäni, puhun normaalia kovemmalla äänellä. Minulla on myös järkyttävän kova tinnitys. Pahinta kaikessa on ollut, etten ole voinut juurikaan ratsastaa ja hevosten kanssa toimiminen tuntuu hirvittävän vaikealta.

    Minulle on suunniteltu implantin laitto ja minun tapauksessani se varmaan on ainut vaihtoehto, kun ei lähes keski-iässä enää opi elämään kuten kuuro. Täytyy sanoa, etteivät muut aistini ole herkistyneet laisinkaan. Tuntuu, että pää menisi, ja muuten tuntuu ihan normaalilta, kunnes joutuu sosiaaliseen tilanteeseen tai johonkin, eikä olekaan keinoa selvitä siitä kovin näppärästi.

    Tsemppiä Sinulle! Tulen varmasti lukemaan ihanaa blogiasi useasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Jos on tottunut "turvautumaan" kuuloon, niin sitä ilman voi tuntua olevan vaikeaa hevosten kanssa. Itse olen tottunut "lukemaan" hevosen eleitä ja reaktioita, niin osaan varautua jo nanonsekunnissa, mitä seuraavaksi saattaisi tapahtua.

      Tuo on totta, itsekin puhun liian kovaa kun en kuule ääntäni. Mutta voit kyllä ratsastaa, ei siihen kuulot vaikuta, jos sinä omaat positiivisen asenteen. Tsemppiä jatkoon. :)

      Poista
  87. Sulla on kyllä ihan mahtava blogi! :)
    Itseä jäi kuitenkin mietityttämään tämän tekstin jälkeen se onko teillä kotona palovaroittimia? Tai siis mistä tiedätte jos kodissanne onkin tulipalo?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos :) on joo, palohälyttimen soidessa meillä vilkkuvat vilkkuvalot ja täristimet sängyn alla tärisevät.

      Poista
  88. Löysin nyt vasta blogisi ja pakko sanoa että ihailen elämänasennettasi ja liityn varmasti lukijaksi! Kaikkea hyvää sinulle jatkoon:)!

    VastaaPoista
  89. Eksyin tänne blogiin vasta ja liityin lukiaksi, mutta kuitenkin, tämä teksti oli tosi hyvä ja avasi silmäni :D

    Mutta, minua on nyt vähän aikaa ihmetyttänyt, että miten kuurot muodostavat sanoja lukiessaan? En halua tämän kommenttin olevan mitenkään ilkeä tai mitään, mutta olen ihmetellyt tätä, varsinkin kun olet ollut syntymästä asti kuuro.. ? Ehkä tämä on tyhmä kysymys, mutta olisi kiva jos vastaisit :D ! Ihailen positiivista asennettasi ja Santtu on ihan supersuloinen ja hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tervetuloa lukijaksi :) Sori kun en muistanut vastata kommenttiisi, mutta en osaa selittää miten..Meidät on opetettu lukemaan liittämällä sanoja asioihin. :)

      Poista
  90. Selailin tässä useita ratsastusaiheisia blogeja ja vaikutuin tyylistäsi kirjoittaa! Luetko paljon vaapaa-ajalla? Olet todella kirjallisesti lahjakas, muutit käsitykseni bloggaajista. Ihalen myös istuntaasi ja rohkeutta tarttua tilaisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En lue melkeinpä koskaan. Kiitos paljon :)

      Poista
  91. Luin vasta nyt tämän, vaikka olen jo tovin blogia seuraillut. Kiitos ihan hirveesti, että olet tehnyt tälläisen postauksen, nimittäin olen utelias ja tiedonhaluinen ihminen. En itse tunne ketään kuuroa, joten mitään faktatietoa ei ole ollut.
    Tuli jotenkin ihana olo tästä postauksesta. Seuraan oikein mielelläni elämääsi, vaikka onkin kovin hevospainotteinen. Kiitos sinulle sivistämisestä! :)

    VastaaPoista
  92. Oon lukenu ihan sika pitkään sun blogia ja nyt vasta tajusin että olet kuuro :D Oot hyvä kirjoittaa ja ratsastaa ja sul on hyvä elämän asenne ja osaat hyvin ilmasta itseäs kirjoittaessa. ihailen kovasti =^.^= Mun leirillä oli kuuro ja sitä kautta opin jotai pari helppoo asiaa sanoo kuten hyvää yötä :) ihailen kuuroja ja sokeita ja kaikkia tällaisia. haluisin opetella viittoma kieltä, mutta oon vähän ujo :D ( alan helposti änkyttää jos puhun tuntemattomalle jopa kaupassa :D ) mun varmaa pitäis ostaa tollanen herätys kello tai no tärisytin koska en millää herää herätys kelloon :D Ihailen kovasti sinua ja ratsastus taitojasi itse olen vielä aika huono :D mutta jaksamisia Santun kavion kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiitos paljon :) Opettele ihmeessä viittomakieltä, ei se hirveän vaikeaa ole kunhan sitä uskaltautuu koittamaan!

      Poista
  93. Moi! On yks asia mitä oon viittomakielestä miettinyt enkä oo uskaltanut keneltäkään kysyä ja ne keneltä olen, eivät ole osanneet vastata. Siis onko viittomakieli ihan oma kielensä, joka eroaa suomesta samalla tavalla kuin englanti? Ja jos on vaikka englantilainen kuuro joka on koko ikänsä kasvanut englanninkielisessä ympäristössä puhuen viittomakieltä, onko hänen viittomakieli ihan samanlaista kuin suomalaisten kuurojen ja näin? Selitin vähän huonosti mutta kuitenkin :)
    Jos ehtisit niin olis kiva jos vastaisit mun blogiin, unohdan muuten tulla kattomaan vastauksen :3
    t Muru
    varrella-virran.blogspot.com

    VastaaPoista
  94. Ettekö pysty myöskään puhumaan? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt jaksa kirjautua, mutta kirjotetaanko teille vaikka ylös(tai viitotaan) ja sitten vastaatte puhumalla? :)

      Poista
    2. Joo vaikka niin, mutta harvan kuuron puhe on niin selkeää että kaikki ymmärtäisivät ;D

      Poista
  95. Oon joskus miettinyt että viittomakielen tulkin hommat vois kiinnostaa. Asia sitten unohtu, mutta tän tekstin luettuani kipinä taas syttyi ja harkitsen tätä vaihtoehtoa erittäin vakavasti! Kiitos Janita! :)

    VastaaPoista
  96. oon aina miettinyt, että jos kisaradalla sulla tippuu este, ja on kaksivaiheinen arviointi, niin joudutko katsomaan ensimmäisen vaiheen jälkeen tulkkiasi, ja hän viittoo sinulle jos sulla on tippunut este? :) toivottavasti ymmärsit tämän mun sekavan selityksen :D

    VastaaPoista
  97. Haluaisin kysyä saman kysymyksen kuin aiemmin postannut henkilö, koska en löytänyt vastaustasi eli onko olemassa englannin viittomat ja suomen viittomat tmv. erikseen vai onko viittomakieli yksi ja sama kieli eli käytännössä pystyisit keskustelemaan kenen hyvänsä ihmisen kanssa samalla kielellä vai onko viittomakielessä maittain eroja?

    Kuulet ilmeisesti kovia ääniä ja pohdin sitä että oletko koskaan kuullut, miltä hevonen kuulostaa? Joskushan hevosetkin ääntelevät varsin voimakkaalla äänellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokaisella maalla on oma viittomakieli. :) Kuulen kyllä jos olen hevosen vieressä ja se hirnuu :D

      Poista
  98. Tosi hyvin kirjoitettu, mulla meni jotenkin vilunväreet tosta kaikesta, koska käsitys muuttui aika paljon tekstiä lukiessa. Kaikkee hyvää sulle :)

    VastaaPoista
  99. En oo koskaan tavannu kuuroja ihmisiä, joten en oo koskaan tienny näistä kuuroista oikeesti yhtään mitään. En aluks ees uskonut, että oot kuuro (jotenkin ajattelin, että kuuroilla on ongelmia myös kirjoittamisessa :o) mutta kun löysin tämän kirjotuksen, niin oli mukava tietää, että se puhe ja kuuleminen on ongelmana. Käsitys siis muuttui tosi paljon :D Jään seurailemaan blogiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että avarsin tietämystäsi. Tervetuloa lukijaksi :)

      Poista
  100. En oo koskaan tuntenut ketään kuuroa, joten jotenkin ajattelin että heille kirjoittaminenkin on ongelma, kun tiesin että puhuminen on vaikeaa. Mutta nytpä tiedän paljon enemmän! Kiva oli lukea kuuroudestasi, avarsi paljon kaikkea.

    VastaaPoista
  101. Hei!
    Löysin sattumalta tän sun blogin ja aloin lukea ihan silkasta mielenkiinnosta. Oot kuvannut tosi taitavasti kuuron elämää ja mulle tuli lisäselvyyttä tosi moneen asiaan kuuroudesta ja viittomakielestä! Kaiken lisäksi sulla on tosi hyvä asenne!
    Mulle viittomakieli on jossain määrin tuttua, koska nyt 15-vuotiaalla pikkuveljelläni oli pienenä vaikeuksia oppia puhumaan ja sen takia hänen kanssaan piti alkuun käyttää näitä "tukiviittomia" puheen tukena. Niitäkään ei siis oo tarvittu enää vuosikausiin, mutta mä osaan/ muistan vieläkin kaikki viittomakielen sormiaakkoset.

    Tän vuoden aikana myös kuurous tullu mulle vähän tutummaksi paristakin syystä:

    1. Nykyisellä työharjoittelupaikallani (jossa tosin lopetan viikon päästä) on töissä kaksi kuuroa naista (toinen puhuu jonkin verran ja osaa lukea huulilta), joten kyniä, paperia ja elekieltä on päivästä riippuen tarvittu enemmän tai vähemmän.

    2. Mä olin tuossa kesäkuun alussa kaikille yli 15-vuotiaille partiolaisille suunnatulla partioleirillä Sauvossa ja tutustuin siellä muutamaan kuuroon tyttöön Ahertajat-nimisestä lippukunnasta. Tosi mukavia tyyppejä ja heiltä myös oppi hiukan lisää viittomia. :)

    Toivottavasti sä jaksoit lukea koko tän mun pitkän kirjoitukseni. ;)
    Tsemppiä ja hyvää kesän jatkoa!
    Jään ehkä seuraamaan blogiasi.

    T: Essi, 21.v. partiolainen Turusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Jaksoin hyvin lukea koko kirjoituksesi, kiitos kommentistasi. :) Itsekin olin muuten joskus Ahertajien lippukunnassa. Ja tunnen kaikki siellä olevat, muutama vanhempi henkilö onkin ystäviäni (Laura, Aino ym). :)

      Poista
    2. Moi!
      Kiva kun vastasit mun kirjoitukseen!
      Ja aika hyvä sattuma, tutustuin Lauraan ja Ainoon silloin alkukesästä, ja ollaan pari pari kertaa vaihdettu kuulumisia Facebookin kautta. :)

      T: Essi

      Poista
    3. Jep, siksi mainitsinkin heidät kun arvelin sinun tietävän heidät. ;)

      Poista
  102. Ihanan positiivinen elämänasenne ja todella kiinnostava kirjoitus! Ei voi kun ihailla sinua :) Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
  103. Luin koko tekstin, tosi mielenkiintoinen ja ihailen sun asennetta! :)

    VastaaPoista
  104. en ihan kokonaan jaksanut lukea, mutta puolet ainakin :)Minua ainakin ärsyttäisi aivan kamalasti jos olisin kuuro ): nimittäin musiikki kuuluu mun elämään liian paljon,enkä saisi siitä nauttia ilman kuuloa. Mutta liityn lukijaksi:) sulla on tosi kiva blogi !!

    käy kattomassa mun blogia? (:
    http://an-nau.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  105. tuli mieleen et onko toi ansu kuuleva vai kuuro?

    VastaaPoista
  106. Ihana postaus, tai oikeastaan koko blogi!Mahtava elämänasenne, ihailen.

    VastaaPoista
  107. Aivan mahtava kirjoitus! Asiakaspalvelutyössä kohtaa kaikenlaisia asiakkaita ja välillä sitä yllättää itsensä muuttamasta käytöstään tavallisesta pulliaisesta poikkeavan asiakkaan kanssa. Joutuu aina ravistelemaan itteänsä, että herranen aika, asiakkaita ne on yhtä kaikki.

    Avun tarjoaminen esimerkiksi maksutilanteessa on välillä vaikeaa, koska pelkään tahtomattani loukkaavani asiakasta. Eräs näkövammainen asiakas taas hymyillen pyysi ihan rohkeasti opastamaan kädellä mihin kohti kortti laitetaan lukijassa.

    Kuuroja asiakkaita tuntuu osuvan kohdalle enemmänkin ja olen siinä asiassa rohkaistunutkin. Ollaan löydetty mitä moninaisempia kommunikointitapoja aina siitä laajasta elekielestä siihen, että asiakas kirjoittaa paperille ja minä vastaan kirjoittamalla paperille. Avoimuudella ja rohkeudella on huomannut selviävänsä pitkälle. Haastavimmat tilanteet on ollu kuurojen asiakkaiden kanssa, jotka ei puhu Suomea (tai mielellään ei edes Englantia). Siinä on jouduttu soveltamaan kaikenlaisia keinoja, mutta aina niistä tilanteista ollaan kaikki selvitty ja vastauksetkin saatu puolin ja toisin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit! :) Totta, ihmisiä on erilaisia ja joidenkin kanssa täytyy keksiä eri kommunikoimistavat. Kiva kuulla, että olet kuurojen suhteen rohkaistunut, sillä kuurojen kanssa tosiaan voi kommunikoida eri tavoin! :D

      Poista
  108. Oikeasti olet maailman ihanin ihminen! :) Mä en tiedä miten mä ite elämässäni pärjäisin ilman sua ja sun blogia ja neuvoja.:D Kirjoitat niin ihanasti ja toden sanoin niinkuin pitääkin! Mäkin harrastan ratsastusta ja opettelen justiin noin. 50-70cm esteitä. Ja kun kattelen sun ratsastusviedoita opin niistä itekkin paljon lisää! Oot oikeesti tosi tosi hyvä ratsastaja. Ja Santtu on mitä mainioin heppa<3 Kiitos näistä kaikista postauksista ja hyvää loppuvuotta sulle ja kikille heppakamuilles! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi että, kiitos ihanasta kommentistasi! :) Kiva kuulla, että blogistani on ollut hyötyä, toivottavasti on jatkossakin! hyvää loppuvuotta sinnekin! :)

      Poista
  109. Moikka! Opiskelen lastenohjaajaksi ja meidän pitää kirjottaa essee jostakin vammasta/häiriöstä. Oma aiheeni on kuurous ja ajattelin kysyä saanko käyttää tekstiäsi lähteenä esseessäni? :) Itseasiassa tää sun blogi oli osa syy siihen miksi valitsin esseeni aiheeksi kuurouden. On niin upeeta kuinka sä oot reenannu ittes tolle tasolle. Voin vaan kuvitella kuinka haastavaa se on kun ohjeet tulee "mutkan kautta" (valmentaja-tulkki-sinä) itellä on vaikeuksia ymmärtää ohjeita vaikka ne tulee "suoraan" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, että tämä vastaus tuli näin myöhään, jotenkin tää kommenttisi jäi huomaamatta! Mutta tottakai saat käyttää, jos laitat lähteen. :)

      Poista
  110. Luen tätä postausta jo varmaan kolmatta kertaa, ja joka kerta se ällistyttää uudelleen ja uudelleen. Mielestäni olet ihan mahtava ja positiivinen persoona, ja näet elämän asiat oikealla tavalla. Tsemppiä ja onnea jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla, että tykkäsit tekstistä! :)

      Poista
  111. Tosi mielenkiintoinen postaus ja sain enemmän tietoja kuuroista koska olen todella kiinnostunut miten just sulla valmennukset menee ym (: monesti miettinyt näitä asioita! Luin tämän postauksen alusta loppuun ja ei missään vaiheessa tullut sitä tunnetta, että ei jaksa lukea. Itse olen myös 1/4 kuuro, mulla on synnyinnäinen korvavamma, toinen korva kuulee puolet vähemmän mitä toinen ja sen korvan ulkomuoto (on/)oli peukalon kokoinen, kävin helmikuussa leikkauksessa niin, että siitä on tehty isompi omasta kylkiluiden rustosta ja nyt joulukuussa toiseen leikkaukseen missä siitä tehdään korvan muotoinen. Ansu käy samaa koulua/linjaa kuin mä, hän kolmosella ja mä kakkosella. Olisi hienoa joskus päästä kuvaamaan sua kun menet santulla tai oppimaan viittomaa. Ite asun tässä lähellä ja nähnyt sut aina joskus kisoissa santulla (: muutenkin niin ihana blogi ja postaukset sekä Santtu on niin mahtava! onnea jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun tykkäsit lukea ja että tekstistä oli hyötyä sinullekin. :) Aika jännä tuo prosessi, en tiennytkään, että tuollainen (kylkiluun rustosta korvaan) on mahdollista! Ja joo, tottakai voit tulla meitä kuvailemaan! Laita vaikka säpöä osoitteeseen jaxejoo@hotmail.com :)

      Poista
  112. Hieno postaus! Opin paljon lisää :)

    VastaaPoista
  113. pari lisäkysymystä sulle vielä :D osaatko sää lukea huulilta hyvin vai luetko ollenkaan ja "kuunteletko" musiikkia mitenkään? Epäselvä selitys mutta tavallaa niitte väreitten kautta vai mitä ne nyt onkaa :D. Oon jo pitempään seurannu tätä sun blogia ja ihailen kuinka oot päässy noinki pitkälle ja sulla tuntuu olevan elämään tosi positiivinen asenne (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luen kyllä huulilta jos huulio on selkeä. Joskus pistän musiikin täysille niin että kuulen ja tunnen musiikin. :) Kiitti!

      Poista
  114. Ihana postaus! Tuli jotenkin itellekki positiivinen olo ko luin sun positiivista tekstiä, kyllähän se hymy tarttuu! Sika mageeta, itte oon pari kertaa kommunikoinu tuntemattomien kuurojen kanssa mutta en sen enempää, tosi mielenkiintonen teksti kiitti tästä!
    pS: Ihailen vahvuuttasi, ratsastajana sekä normina nuorena naisena :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kivasta kommentistasi :)

      Poista
  115. Missä sinun isäsi on töissä jos sekin on kuuro?:D Sulla on muuten kiva blogi ja olet minun mielestä rohkea,kun uskallat avautuu kuuroudesta ja muutenkin.:) Pahoittelen jos olen liian utelias,mutta missä sinä asut ja asutko omassa kodissa? Ja missä sinun poika ystäväsi asuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isä on LVI-alalla esimiehenä, kuurous ei sitä haittaa. :) Asun vanhempieni luona ja ex-poikaystäväni asuu omassa kämpässään.

      Poista
  116. Aivan mahtava postaus ja avasi tosi monia asioita mielessäni. En ole koskaan aiemmin edes kunnolla tiennyt kuurojen arjesta mitään ja oli tosi mielenkiintoista lukea siitä. Hienoa, että voit kertoa kaikesta noin avoimesti ja samalla myös muut voivat oppia ymmärtämään kuuroja ja sillä tavalla ennakkoluulot vähenevät!
    Ihailen elämänasennetasi ja sitä ettet anna kuurouden estää sinua missään. Kumpa kaikki ihmiset olisivat noin avarakatseisija elämää ja muita kohtaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla että teksti avarsi! :)

      Poista
  117. Moi! sulla on ihana blogi ja sulla on aivan mahtava asenne! :o :)
    Mua harmittaa ihan tajuttomasti, koska haluaisin itse opiskella viittomakielen ohjaajaksi, mutta siihen opiskelu mahdollisuuksia on vain pohjois-ja keski-suomessa, ja asun itse aivan etelä-suomessa.. Enkä haluaisi muuttaa kotoa pois opiskelemaan näin nuorena. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän esim täällä varsinais-suomessa on hyvät mahdollisuudet opiskella vk ohjaajaksi!

      Poista
  118. Terve :) Sulla on kiva blogi, ja sun juttuja on tosi kiva lukea! :) Itsekkin olen heppatyttöjä. Kuurossa ei ole huonoja puolia. Paitsi tietysti jotain. Joillekkin kuuro on tosi huono juttu, mutta jos on pienestä vauvasta lähtien ollut kuuro, on oppinut elämään sen kanssa. Onneksi on keksitty kuurouteen keinoja. Luin tossa ton että joku oli kysyny sulta jotain että " miten heräät aamulla " ja näin pois päin. Eli sulla on tyynyn alla herätys kello tai joku, joka herättää sut tärisemällä tyynysi alla. Ihankuin varmasti muillakin on. :) Mutta itse olen miettinyt elämää kuurona. Itse tuntuisi näin, että en pystyisi elämään kuurona. Musiikki on mun elämä. Ja tietysti ratsastus, mutta musiikki pitää kuulla. Ratsastus on kyllä aika helppoa tulkin kanssa, mutta entä se musiikki. Musiikkiin on vaikea hankkia tulkkia. Esimerkiksi ite laulan ja kuuntelen musiikkia joka päivä. Huono homma. Mutta minulla on kyllä yksi keino joka auttaa musiikin kuuntelemiseen ja laulamiseen. En tiedä onko tämä " keino " varsin totta, mutta katsoin jonkun elokuvan, jossa näytettiin, tai joku esitti siinä elokuvassa kuuroa, no voi se olla niinkin,että se oikeasti on,mutta siinä näytettiin että jos toinen soittaa musiikkia, tai jopa itsekkin, pistää " toisen " käden kaijuttimeen, jos sellainen on, niinkuulee sen musiikin, tai itse asiassa tuntee. Se herätti minulle mielenkiintoa. En tiiä toimiiko se oikeasti, sillä sehän on vain elokuva ruudun takana. Mutta voihan sitä kokeilla :) Ps. Tykkäätkö itse kuunnella musiikkia? Tai laulaa? Olisi kiva tietää :) Toivottavasti nähdään tässä sinun blogin parissa. Aion poiketa sinun blogissasi vielä monen monta kertaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jos pistää esimerkiksi kauittimet ja äänen varmasti kovalle, niin kyllä sen musiikin tuntee koko kropassaan vaikka kivikuurokin! :) Kuuntelen kyllä silloin tällöin musiikkia juurikin tuntemalla musiikin.

      Poista
  119. Mun mielestä on niin ihanaa, ettet murehdi kuurouttasi, vaan elät täysillä elämää eteen päin! :)

    VastaaPoista
  120. Moi!
    ihana blogi ja onnea ratsastukseen

    <3:llä nina

    VastaaPoista
  121. Moi!
    Jos saa kysyä.
    Tää on kyllä tyhmä kysymys: Kuuletko omat ajatukset?
    Mä oon aina miettiny "kuuleeko" kuurot omat ajatuksensa.

    Ihana blogi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä miten sen pitäisi niinkuin selittää, mutta mä tavallaan "kuulen" ajatukseni vaikken oikeesti kuule :D

      Poista
  122. Siis olet aivan kadehdittavan positiivinen. Mielestäni ei ole mitään pahaa vaikka olisikin kuuro. Siis meinas tulla tippa linssiin. Ihana blogi, liityn lukijaksi. Tsemppiä! <3 - Honey

    VastaaPoista
  123. Ihana blogi sulla<3 ja onks sul ollu ratsastuksen alussa vaikeeta oppii asioita kun et ole pystynyt kuulemaan? Mun äidin setä on kans kuuro ja se asuu yksin mun mummilan alakerrassa. ku mun vaari kuoli niin sille se oli toooosi kova paikka ku isoveli kuolee, niin ajatteliin vain sanoo että kuuroillakin on tunteensa <3 Mä en olisi kanskaan halunnut semmoista juttuu mulle jos olisin kuuro.. Kiitti täst ihanast postauksesta. Aloin melkein itkemään ku ajattelen niitä jotka joutuvat turvautumaan yksin jos on kuuro :'(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kuurotkin tuntevat ihan normaalisti samalla tavalla kuin kuulevat. Ei kuurous ole mikään syy olla yksin. Kiitos :)

      Poista
  124. Aivan ihana blogi sulla ja toi edellinen postaus... tuli melkein itku ku ajattelin mun äidin setää joka on kuuro ja se asuu nykyään yksin :'(

    www.fabiolov3.blogspot.fi

    VastaaPoista
  125. Sun laisia ihmisiä pitäs arvostaa oikeesti paaaaljon enemmän!
    On ihailtavaa että ihminen arvostaa pieniäkin asioita ja antaa ihmisille mahdollisuuksia. :)
    Tosi kiva blogi, ratsastat ihan sairaan hyvin ja hevoseskin näyttää tosi hyvinvoivalta ja onnelliselta.
    Tsemppii ja onnnee kisoihin ja hyvää uuttavuotta!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon ihanasta kommentistasi :)

      Poista
  126. itse olen kuuleva, mutta mulla on kaveri joka on kuuro ja minulle on opetettu viittomakieltä niin osaan kommunikoida sen kanssa :) olisi mielenkiintoista olla itsekkin kuuro vaikka päivän ja tuntei millaiselta tuntuisi elää kuurona :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva juttu että olet opetellut vk.kieltä! :)

      Poista
  127. Meidän kaikkien pitäisi kyllä ottaa mallia sinunlaisista ihmisistä! Kaikkea hyvää tulevaisuuteen, pääset varmasti pitkälle elämässä :-)

    VastaaPoista
  128. Tykkäsin, mulla on myös ongelmia kuulon kanssa, kojeet löytyy, mutta käytän vain koulun kieltentunneilla. Muulloin en juuri koe tarvitsevaksi, tällä hetkellä ne ovat vielä lääkärillä, kun tilattiin uudet. Tässä taka-alalla on se, että pelkään jonkin verran ihmisten reaktiota, jos tietäisivät. Pari kaveria tietää, mutta.

    Viittomakieli kiinnostaa paljon, aakkoset olen osannut jo muutaman vuoden, nyt marraskuussa opein lisää numeroita, värejä jne, mutta olen unohtanut ainakin puolet, kun ei ole ketään, kenen kanssa käyttäisi. Kojeet sain kuusivuotiaana ja täytän 16 parin kuukauden päästä.

    Yksi raivostuttavimmista asioista on se, että mulle puhutaan vaikkapa ATK-luokassa kahden koneen näytön yli, eli mun ja kaverin näytön. Kun en saanut puheesta selvää, kun puhui hiljempaa, ettei muut kuule, tokasi vain, että ei mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, kesken viestin kirjoituksen lähetin. Niin, miksi ihmeessä pelkäät? Ei kuurous ole mikään tarttuva tauti, eikä sitä tarvitse hävetä! Voisit etsiä jonkun kuuron kaverin, jonka kanssa voisit käyttää viittomakieltä. :) Joo, toi on varmaan harmillista, mutta etkö voi kysyä kaverilta että mitä toi sanoi ku et kuullut? Tsemppiä!

      Poista
    2. Ei mulla ole oman luokan suhteen kertomisessa mitään ongelmaa, että hei, mulla sattuu olemaan synnynnäinen sisäkorvaperäinen kuulonalenema, terve vain. Mutta itse ongelma on siinä, että kun meillä valitettavvasti rinnakkaisluokilla sattuu olemaan muutama "olen täydellinen ja aina oikeassa"-jätkä, joilta tulis kyllä sanomista ihan tauotta, enkä sen vuoksi halua kiusaamista. Meidän koulussa kun opettajat eivät saa sille valitettavasti mitään kuria, kokemusta on veljen osalta. Ja sitten se, että takoa niille päähän, että mä en tarvitse erikoiskohtelua ja pärjään muiden "normaalien" joukossa oikein hyvin, paitsi jos en kuule.

      Mulla on pari kaveria, jotka osaa, pitäis vaan uskaltautua taas käyttämään skypeä, vois jutella videopuhelun kautta. Kiitän tsemppauksista, kunhan peruskoulu on keväällä ohi, niin uskaltaa harpata eteenpäin ja unohtaa nuo täkäläiset taliaivot. :)

      Poista
  129. Onko sulla ajokorttia? Jos on, miten suoritit autokoulun? :))

    VastaaPoista
  130. Tää on aivan ihana blogi ja ihana postaus! :) Positiivinen elämänasenteesi on tosi hieno juttu! :)))

    VastaaPoista
  131. kiva postaus ! meillä on samis valmentajat ;) aki :::::D

    VastaaPoista
  132. Ymmärrän kyllä että olet tottunut kuurouteen ja sulla on ihan oma kaveripiiri ja maailma kuurojen parissa, etkä ehkä sen takia halua kuulla mutta kyllä se vain on niin että elämä on kuulemisen arvoinen. Menetät tosi paljon ja olet enemmän tai vähemmän riippuvainen muista, eikö se yhtään kannusta saamaan parempaa kuuloa, jos siihen on kerran mahdollisuus?

    VastaaPoista